Itä-Uudenmaan pelastuslaitos järjestää Kilpilahti24-harjoituksen 14.11.2024
Itä-Uudenmaan pelastuslaitos järjestää torstaina 14.11. Kilpilahti24-valmiusharjoituksen. Kilpilahti24-harjoitus on nimensä mukaisesti Kilpilahden teollisuusalueella tapahtuva suuronnettomuusharjoitus, jonka järjestämisvastuu on pelastustoimella. Harjoitus on pelastuslain ja ulkoisia pelastussuunnitelmia koskevan asetuksen mukainen, ja se tulee järjestää kolmen vuoden välein. Harjoituksella ole vaikutuksia alueen asukkaiden elämään.
Harjoitus toteutetaan yhdessä alueen toiminnanharjoittajien, viranomaisten ja muiden toimintaan osallistuvien tahojen yhteistyönä. Harjoituksen tarkoituksena on harjoitella toiminnanharjoittajan omatoimista varautumista, pelastustoiminnan johtamista suuronnettomuustilanteissa sekä laaja-alaista viranomaisten ja muiden toimintaan osallistuvien tahojen toiminnan yhteensovittamista.
– Harjoituksen aikana toteutetaan teollisuusalueella laaja pelastustoimen kenttäharjoitus, johon osallistuu useita teollisuuspalokunnan, Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Helsingin pelastuslaitoksen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen, ensihoidon sekä poliisin kenttäyksiköitä, kertoo harjoituksen johtaja palopäällikkö Toni Nurmivaara Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta.
Hyvinvointialue harjoittelee sosiaali- ja terveyspalveluiden valmiutta
Kilpilahti24-harjoituksen yhteydessä järjestetään myös erillinen evakuointiharjoitus, johon osallistuu Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen lisäksi, Porvoon kaupunki, Sipoon kunta ja kolmannen sektorin toimijoita.
– Valmiusharjoitusten tarkoituksena on testata ja parantaa organisaation valmiutta toimia erilaisissa poikkeustilanteissa, kuten erilaisissa onnettomuuksissa, sanoo Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen valmiuspäällikkö Juha Alander. Harjoitukset ovat merkittävin keino nostaa esille kehittämiskohteita operatiivisessa toiminnassa, mutta myös esimerkiksi yhteistyössä tai resurssien hallinnassa, Alander jatkaa.
Osa harjoituksesta näkyy konkreettisesti katukuvassa esimerkiksi evakuoinnin harjoittelemisena alueella, ja osa tapahtuu niin sanotusti työpöytäharjoituksena, jolloin harjoitusta toteutetaan sähköisesti toimijoiden omissa järjestelmissä, jotka olisivat käytössä oikeassakin tilanteessa.