Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella kehitetään 4‒10-vuotiaiden lasten nepsy-palveluketjua
”Hei, pitkästä aikaa! Mitä kuuluu? Mitä sinä teetkään nykyään työksesi?”
”No mutta hei! Kiva nähdä. Kehitän Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella lasten nepsy-palveluketjua.”
”Onpa mielenkiintoista! Ihan yksinkö sinä sitä työtä teet?”
Tapasin ihan yllättäen vanhan työkaverini ja keskustelu lähti käyntiin heti iloisissa merkeissä. Ainahan se on mukava törmätä tuttuihin ja vaihtaa kuulumisia. Mutta mitä vastasin kysymykseen siitä, että yksinkö kehitän Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen nepsy-palveluketjua? Vastaus on hyvin yksinkertainen: en missään nimessä tee tätä työtä yksin!
Yhteiset toimintatavat
Sote-uudistuksen yksi tavoitteista oli varmistaa asiakkaalle sujuvat palvelut siten, ettei häntä turhaan lähetettäisi ammattilaisen luota toiselle. Tämän tavoitteen toteutumista edistää se, että kaikki saman asiakkaan palveluun osallistuvat ammattilaiset tietävät, minkälaista tukea asiakas saa muilta ammattilaisilta palveluketjun eri vaiheissa. Jotta sujuva palveluketju mahdollistuu, on sovittava yhteisistä toimintatavoista eri ammattilaisten kesken.
Moninaiset tilanteet
Neuropsykiatrisesti oireilevat lapset ja heidän perheensä voivat hyötyä monenlaisista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja toimenpiteistä. Me kaikki olemme erilaisia ja nepsy-asiakkaiden kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että joku asiakas saattaa hyötyä vaikkapa toimintaterapiasta ja joku toinen esimerkiksi koulukuraattorin antamasta keskusteluavusta. Joillain perheillä voi olla enemmän voimavaroja ja he pystyvät hyödyntämään Omaperheestä lukemiaan vinkkejä arjessa. On myös tilanteita, jolloin neuropsykiatrisesti oireilevan lapsen koko perhe tarvitsee enemmän tukea usealta eri ammattilaiselta.
Ymmärrätte varmasti hyvin, että näiden tilanteiden kuvaaminen yhdeksi palveluketjuksi ei voi olla yhden ihmisen yksinäinen työ. Tarvitaan paljon moniammatillisia keskusteluita, selvittelyitä, toisten ammattilaisten kuuntelemista ja prosessien piirtämistä. Asiakastyötä tekevien ammattilaisten rehellisiä kuvauksia työn tiimellyksestä ja esihenkilöiden ja päälliköiden linjauksia asioihin.
Asiakkaiden tarpeet keskiössä
Kaikessa palveluiden kehittämisessä keskiössä on silti asiakkaiden tarpeet. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen nepsy-palveluketjun kehittämisen työryhmässä on mukana ammattilaisten lisäksi asiakasedustaja tuomassa asiakkaan ääntä esiin.
Afrikkalaisessa sananlaskussa todetaan, että yksin kulkiessa pääsee nopeasti, mutta yhdessä kulkiessa pääsee pidemmälle. Sen vuoksi olenkin iloinen, että hyvinvointialueen ammattilaiset ovat lähteneet innostuneesti ja aktiivisesti kehittämistyöhön alueella toimivan Suomen kestävän kasvun hankkeen kanssa. Lisäksi toivomme kuulevamme mahdollisimman monen nepsy-perheen näkemyksen kehittämistyön aikana! Sen vuoksi kannustamme kaikkia huoltajia, joilla on 4‒10-vuotias neuropsykiatrisesti oireileva lapsi, vastaamaan hyvinvointialueen verkkosivuilta löytyvään kyselyyn 18.11.‒4.12.2024 välisenä aikana.
Kirjoittaja
Kaisa-Maria Vuoristo
Projektikoordinaattori
