Hyvän elämän mahdollistamista, sitä on ehkäisevä päihdetyö.
Ehkäisevä päihdetyö on sanahirviö, joka saa katseemme kääntymään herkästi mielenterveys- ja päihdepalveluihin sekä niiden saatavuuteen.
Se on kuitenkin myös paljon muuta.
Se on vaikuttamistyötä yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntatasolla. Se on tiedonjakoa ja viestintää. Se on päihteiden ja rahapelien saatavuuden, kysynnän ja käytöstä aiheutuvien haittojen vähentämistä sekä päihdehaitoilta suojaavien tekijöiden vahvistamista. Se on hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistä.
Ehkäisevää päihdetyötä ohjaa laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä. Lain mukaan ehkäisevä päihdetyö kattaa alkoholin, tupakka- ja nikotiinituotteiden, huumausaineiden ja muiden päihtymiseen käytettävien aineiden sekä rahapelaamisen aiheuttamien haittojen ehkäisyn. Työtä tehdään monialaisessa yhteistyössä kuntien, HUS:n, kolmannen sektorin toimijoiden ja viranomaisten kesken. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen alueelliseen ehkäisevän päihdetyön suunnitelmaan vuosille 2024–2025 voit tutustua täältä.
Marraskuussa kysyimme alueemme asukkailta päihteiden käytöstä ja rahapelaamisesta. Päihdetilannekyselyn tavoitteena oli kerätä tietoa ajankohtaisesta päihdetilanteesta sekä ajatuksia, mihin ehkäisevän päihdetyön toimia asukkaidemme mielestä tulisi kohdentaa. Kyselyn vastauksista voidaan todeta, että asukkaat kokevat erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehtimisen tärkeäksi. Työntekijänä ja äitinä tämä ilahduttaa minua. Haluan kuitenkin muistuttaa, että myös aikuisten hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää. Hyvinvoivina työikäisinä jaksamme huolehtia niin lapsistamme ja nuoristamme kuin myös ikääntyneemmästä väestöstämme. Ehkäisevä työ kuuluu meille kaikille.
Meillä hyvinvointialueena on vastuu ehkäisevän työn toimien toteuttamisesta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Puhumme neljän tuulen ehkäisevästä työstä, joka kattaa mielenterveyden edistämisen, päihde- ja rahapelihaittojen ehkäisyn sekä lähisuhdeväkivallan ehkäisyn. Tehtävänämme on ottaa puheeksi, tarjota tietoa ja tukea varhaisessa vaiheessa sekä huolehtia tarvittavista palveluista ihmisten perusoikeuksien turvaamiseksi.
Näin joulun alla haluan muistuttaa, että vaikka joulu mielletään usein onnellisena ja iloisena tapahtumana, mahtuu siihen myös paljon hankalia tunteita ja turvattomuutta. Jouluna avuntarve voikin olla suurta.
Tässä kootusti muutamia palveluita, joista myös jouluna voi saada apua ja tukea.
- MIELI Kriisipuhelin(siirryt toiseen palveluun) antaa kertaluonteista keskusteluapua suomeksi 24 tuntia vuorokaudessa numerossa 09 2525 0111. Voit soittaa nimettömästi ja luottamuksellisesti. Ruotsiksi Kriisipuhelin päivystää numerossa 09 2525 0112 maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 16-20 ja tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 9-13.
- EHYT ry:n Päihdeneuvonta(siirryt toiseen palveluun) palvelee numerossa 0800 900 45 ympärivuorokauden päihteisiin liittyvissä asioissa.
- Nollalinja(siirryt toiseen palveluun) on ilmainen auttava puhelin, jonne voit soittaa mihin kellonaikaan tahansa, vuoden jokaisena päivänä lähisuhdeväkivaltaan tai sen uhkaan liittyvissä asioissa. Nollalinjan puhelinnumero on 080 005 005.
- Porvoon Turvakoti palvelee ympärivuorokauden jokaisena päivänä. Turvakotiin voit hakeutua, mikäli koet väkivaltaa tai sen uhkaa.
Rauhallista ja turvallista joulun aikaa toivottaen,
Kirjoittaja
Laura Rosenberg
Ehkäisevän työn erityisasiantuntija