Hyvinvointialueiden rahoitus: 1,2 miljoonaa suomalaista jäämässä pysyvästi eriarvoiseen asemaan
Nykyinen hyvinvointialueiden rahoitusmalli uhkaa jättää 1,2 miljoonaa suomalaista pysyvästi eriarvoiseen asemaan julkisissa sosiaali-, terveys- ja turvallisuuspalveluissa. Tämä on seurausta hyvinvointialueiden nykyisestä rahoitusmallista, joka leikkaa merkittävästi kuuden hyvinvointialueen laskennallista rahoitusta ja on jättämässä rahoitusleikkauksen pysyväksi vuoden 2029 jälkeen. Näiden alueiden mielestä nykyinen rahoitusmalli tulee ripeästi uudistaa.
Rahoitusleikkurista pysyvästi kärsimään ovat jäämässä Itä-Uudenmaan, Keski-Pohjanmaan, Lapin, Pohjois-Karjalan, Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueet. Alueiden yhteisessä kannanotossa vaaditaan rahoitusmallin korjaamista siten, että kaikki hyvinvointialueet saavat laskennallisen, tarveperusteisen rahoituksen täysimääräisenä, eikä mikään alue jää pysyvästi muita heikompaan asemaan.
Kannanotto tiedotteen liitteenä. Kuuden alueen hyvinvointialuejohtajat luovuttivat kannanoton torstaina 13.2.2025 valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majaselle.
Kannanotto: epäoikeudenmukainen rahoitusmalli on korjattava
Kuuden hyvinvointialueen yhteisessä kannanotossa todetaan, että väestön tarpeisiin perustuva rahoitusmalli on ainoa oikeudenmukainen ja kestävä rahoituksen laskentaperuste. Tavoitteena tulee olla, että kaikki hyvinvointialueet saavat laskennallisen rahoituksen täysimääräisenä ja rahoituslaskelmia päivitetään väestön palvelutarpeiden muuttuessa.
Kannanotossa esitetään siirtymäajan lyhentämistä niillä alueilla, joilla rahoitus on pienempi kuin väestön laskennallinen palvelutarve ja pysyvän siirtymätasauksen poistamista rahoituslaista.
- Nykyinen rahoitusmalli on epäoikeudenmukainen. On väärin olettaa, että osalla hyvinvointialueista voitaisiin oleellisesti pienemmillä taloudellisilla resursseilla järjestää yhdenvertaiset palvelut verrattuna niihin alueisiin, joiden rahoitus vastaa väestön tarvetta, kannanotossa todetaan.
- Siirtymätasausjärjestelmän seurauksena alueelliset terveyserot ovat vaarassa kasvaa edelleen ja kansalaisten yhdenvertaisuus romuttua.
Hyvinvointialueiden rahoituslaissa on säädetty siirtymätasauksesta, jonka tarkoitus on korjata kaikkien hyvinvointialueiden rahoitusta kohti tarveperusteisuutta. Siirtymätasauksen laskennassa verrataan hyvinvointialueelle nykyisen rahoituslainsäädännön perusteella tulevaa rahoitusta kuntien ennen uudistusta käyttämään rahamäärään. Jos alueen kunnat ovat käyttäneet sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluihin vähemmän rahaa kuin hyvinvointialueen laskennallinen rahoituspohja edellyttäisi, siirtymätasaus leikkaa valtion rahoitusta.
Kuuden hyvinvointialueen rahoitukseen on jäämässä pysyvä, yhteensä 85 miljoonan euron leikkaus, joka vastaa noin 1500 hoitajan tai noin 850 lääkärin työpanosta.
- Rahoitusmallin korjaaminen on mahdollista ja täysin välttämätöntä yhdenvertaisten ja laadukkaiden sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelujen turvaamiseksi kaikille kansalaisille.
– Uudistuksen valmisteluaikana tehdyt siirtolaskelmat eivät vastaa todellisia kustannuksia ja siirtymätasaus aiheuttaa suurimman alijäämän kattamispaineen Itä-Uudellamaalla, toteaa hyvinvointialuejohtaja Max Lönnqvist.
– Ongelma rahoituslain muutoksessa on se, että siirtymätasauksen laskennassa käytetään vuoden 2022 kustannustietoja ilman tarkistuksia. Täten kuntien raportoimat tiedot eivät kattaneet kaikkia sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen kustannuksia täysimääräisesti ja rahoituksen lähtötaso on jo valmiiksi liian matala, mikä vääristää hyvinvointialueemme saamaa rahoitusta ja vaikeuttaa palveluiden järjestämistä. Ilman siirtymätasausta vuodesta 2023 alkaen olisi todennäköistä ja mahdollista, että alijäämät tulisivat katettua vuoden 2026 loppuun mennessä, Lönnqvist jatkaa.