Järjestöjen rooli liikunnallisen elämäntavan edistämisessä
Järjestöjen rooli liikunnallisen elämäntavan edistämisessä on keskeinen, mutta sen vaikutus vahvistuu entisestään yhteistyössä kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa. Kun tavoitteena on ehkäistä liikkumattomuudesta johtuvia sairauksia ja lisätä hyvinvointia, tarvitaan moniammatillista ja -toimijaista yhteistyötä. Luonto, arjen liikunta ja yhteisöllisyys tarjoavat kestäviä ratkaisuja kansanterveyden haasteisiin – ja järjestöt ovat tässä työssä korvaamattomia kumppaneita.
Liikkumattomuus kuormittaa
Liikkumattomuus maksaa suomalaisille yhteensä noin 4,7 miljardia euroa vuodessa. Tämä summa syntyy muun muassa terveydenhuollon kuluista, sairauspoissaoloista ja ennenaikaisista eläköitymisistä.
Alle puolet suomalaisista liikkuu tällä hetkellä terveytensä kannalta riittävästi. Kun emme liiku tarpeeksi, sairastumme helpommin – ja se näkyy myös hyvinvointialueen palveluissa. Monet sairaudet olisi mahdollista ehkäistä tai hillitä liikkumalla enemmän arjessa
Järjestöjen merkitys terveyden edistämisessä
Järjestöillä on keskeinen rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä Suomessa. Ne tarjoavat matalan kynnyksen palveluita, vertaistukea ja yhteisöllisiä toimintamuotoja, jotka täydentävät julkisia sosiaali- ja terveyspalveluita. Erityisesti hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyö järjestöjen kanssa on tärkeää, jotta voidaan tehokkaasti ehkäistä sairauksia ja edistää väestön hyvinvointia.
Järjestöt toimivat lähellä ihmisten arkea ja tarjoavat tukea sekä palveluita, jotka vastaavat suoraan kansalaisten tarpeisiin. Ne tarjoavat muun muassa vertaistukea, liikuntaryhmiä, neuvontaa ja kriisiapua, jotka ovat erityisen tärkeitä haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille. SOSTE, Suomen sosiaali- ja terveys ry korostaa, että järjestöjen toiminta on olennainen osa terveyden edistämistä, sillä ne voivat vaikuttaa elintapoihin, elinoloihin ja palvelujen saatavuuteen.
Järjestötoiminta tavoittaa erilaisia väestöryhmiä – erityisesti niitä, joita perinteinen liikuntapalvelujärjestelmä ei aina saavuta. Järjestöjen vahvuus piilee yhteisöllisyydessä, vertaistuessa ja vapaaehtoistoiminnassa, jotka tekevät liikkumisesta sosiaalisen ja mielekkään kokemuksen.
Tarve järjestöjen osallistamiselle
Lainsäädäntö korostaa järjestöjen osallistamista hyvinvointialueiden ja kuntien toimintaan. Tämä tarkoittaa mm. rahoituksen, tilojen ja osallistumismahdollisuuksien tarjoamista. Järjestöjen asiantuntemus tulisi huomioida strategisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa, sillä ne tukevat ennaltaehkäisevää työtä ja osallisuuden vahvistamista.
Yhteistyön merkitys: hyvinvointialue, kunnat ja järjestöt
Yhteistyö on ratkaisevassa asemassa liikunnallisen elämäntavan juurruttamisessa osaksi arkea. Sen avulla voidaan suunnitella ja toteuttaa alueellisia liikuntaohjelmia, kehittää esteettömiä ulkoilualueita sekä tarjota kohdennettuja palveluita eri ikä- ja riskiryhmille.
Hyvinvointialueet voivat puolestaan integroida järjestötoimintaa osaksi terveyden edistämisen kokonaisuutta. Yhteistyö mahdollistaa tiedonvaihdon, resurssien tehokkaan käytön ja parhaiden käytäntöjen leviämisen alueelta toiselle.
Eila Kohonen, järjestöaktiivi, Kumppanuuspöydän jäsen Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Mikko Nieminen, toimittaja, Kumppanuuspöydän jäsen Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Marina Wetzer-Karlsson, ohjelmajohtaja Väestöliitto, Kumppanuuspöydän jäsen Itä-Uudenmaan hyvinvointialue