Turvakotilaki 10 vuotta – kohti yhdenvertaista ja laadukasta apua väkivallan uhreille
Vuonna 2015 voimaan astunut Turvakotilaki merkitsi suurta muutosta lähisuhdeväkivallan vastaisessa työssä Suomessa. Laki siirsi turvakotipalveluiden järjestämisvastuun valtiolle ja varmisti, että palvelut rahoitetaan valtion varoista. Tämä poisti aiemmat alueelliset erot ja teki avun hakemisesta yhdenvertaisempaa. Ennen lakia turvakotipalveluiden saatavuus riippui kunnasta, maksusitoumuksista ja jopa siitä, oliko asiakkaalla lapsia.
Nyt jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus päästä turvakotiin ilman lähetettä, maksusitoumusta tai omavastuuta – taustasta ja elämäntilanteesta riippumatta. Valtiollistamisen tavoitteena oli parantaa palveluiden saatavuutta ja laatua sekä poistaa taloudelliset esteet avun saannilta. Tällä hetkellä Suomessa toimii 28 turvakotia, joiden kustannukset katetaan kokonaan valtion varoista. Yksi niistä on Porvoon turvakoti, joka kuuluu Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle.
Turvakotien historia Suomessa ulottuu 1970-luvulle, jolloin perheväkivalta alettiin tunnistaa yhteiskunnalliseksi ongelmaksi. Ensimmäiset nykymuotoiset turvakodit perustettiin vuonna 1979 Ensi- ja turvakotien liiton toimesta. Porvoon seudulla turvakotitoiminta alkoi vuonna 1985 Porvoon maalaiskunnan Gammelbackassa, ja neljä vuotta myöhemmin vuonna 1989 Porvoon kaupunki perusti oman turvakotinsa. Toiminnat yhdistettiin kaupungin ja maalaiskunnan kuntaliitoksen yhteydessä vuonna 1997. Vuoden 2023 sote-uudistuksessa Porvoon turvakoti siirtyi Porvoon kaupungilta osaksi Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen palveluja.
Turvakoti tukee kriisin hetkellä
Turvakoti on maksuton, ympärivuorokautinen palvelu, joka tarjoaa turvattua asumista kriisitilanteessa, psykososiaalista tukea ja neuvontaa sekä apua väkivallan kierteen katkaisemiseen. Palvelu on tarkoitettu kaikille iästä, sukupuolesta ja asuinkunnasta riippumatta. Asiakas voi hakeutua mihin tahansa turvakotiin Suomessa, myös kotikunnan ulkopuolelle, jos turvallisuus sitä vaatii. Turvakodissa on kodinomaiset tilat ja koulutettu henkilökunta, joka tukee asiakasta kriisin keskellä.
Lähisuhdeväkivalta on edelleen vakava yhteiskunnallinen ongelma, joka aiheuttaa inhimillistä kärsimystä, kuolemia ja vammautumisia sekä merkittäviä taloudellisia kustannuksia. Väkivalta ei ole vain fyysistä, vaan se voi olla myös henkistä, taloudellista, kemiallista, uskonnollista, seksuaalista, sosiaalista kontrollia, vainoa tai digitaalista väkivaltaa. Teknologian ja yhteiskunnan kehitys tuo jatkuvasti uusia haasteita, joihin turvakotipalveluiden on vastattava. THL:n ohjaus ja tuki turvakotiverkostolle ovat olleet ratkaisevia, jotta turvakodit pystyvät vastaamaan monimuotoisen väkivallan ilmiöihin ja tarjoamaan kokonaisvaltaista apua lähisuhdeväkivallan uhreille.
Turvallinen arki on jokaisen ihmisoikeus
Turvallinen arki ei ole etuoikeus, vaan jokaisen ihmisoikeus. Kenenkään ei pitäisi pelätä kotona. Silti tuhannet ihmiset elävät arkea, jossa väkivalta on läsnä. Lähisuhdeväkivalta ei ole vain tekoja, se on trauma, joka voi varjostaa koko elämää ja siirtyä sukupolvelta toiselle. Kun lapsi kasvaa väkivallan varjossa, hän oppii pelon kielen. Tämä kierre voi jatkua vuosikymmeniä, ellei sitä katkaista.
Turvakotilaki on tehnyt Suomesta yhdenvertaisemman ja turvallisemman, mutta työ ei ole valmis. Turvakotien tarve ei vähene ilman ennaltaehkäisyä. Sote-alan ammattilaisilla on avainrooli väkivallan ehkäisytyössä, koska lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen voi kirjaimellisesti pelastaa ihmishenkiä. Kun uskallamme puhua, puuttua ja tukea, rikomme hiljaisuuden, joka pitää väkivallan piilossa. Sinä voit olla se, joka katkaisee väkivallan kierteen. Yhdessä voimme rakentaa yhteiskunnan, jossa kenenkään ei tarvitse pelätä kotona.
Kirjoittaja
Marika Johansson
Porvoon turvakodin esihenkilö