Tiedolla johtaminen on työntekijän työkalu
Mitä vaikuttavuustieto on ja miten se liittyy päivittäiseen arkeen mielenterveyspalveluissa?
Aikuisten mielenterveyspalveluissa vaikuttavuuden seurantaa on kehitetty kansallisessa yhteistyössä hyvinvointialueen alusta lähtien. Palveluissa seurataan muun muassa hoidon saatavuutta ja kestoa, hoidon arkivaikuttavuutta sekä jatkohoidon tarvetta.
Näiden lisäksi kerätään asiakaspalautetta toteutetuista menetelmistä. Tietoa hyödynnetään päivittäisessä työskentelyssä, ja se tuokin näkyväksi hoidon arkivaikuttavuutta niin potilastyötä tekevälle ammattilaiselle kuin palveluiden kehittäjälle ja johdolle.
Vaikuttavuuustieto tuo näkyväksi ilmiöitä
Ensiarvoisen tärkeässä roolissa vaikuttavuuden seurannassa on ammattilaisten sitoutuminen tiedon keräämiseen. Ilman systemaattista tiedon keräämistä aineisto jää vaillinaiseksi eikä sitä pystytä hyödyntämään. Avainasemassa motivaatiossa on se, että kerättyä tietoa hyödynnetään ja tarkastellaan aktiivisesti.
Parhaimmillaan vaikuttavuustieto tuo näkyväksi arjessa havaittuja ilmiöitä, esimerkiksi kysynnän vaihtelua, potilaiden kokemuksia sekä hoidon vaikuttavuutta. Tiedon keräämistä kehitetään ja muokataan yhdessä ammattilaisten kanssa. Esimerkiksi systemaattinen asiakaskokemusten kerääminen nousi ammattilaisten toiveesta.
Ammattilaisten aloitteesta aloitimme yhteistyöprojektin Terapiat etulinjaan -tiedolla johtamisen tiimin kanssa. Kevään aikana on kerätty tarkemmin anonyymia tietoa potilaista, jotka eivät hyödy hoidosta. Kerätyn tiedon avulla voimme kehittää moniammatillista yhteistyötä, suunnitella palveluiden sisältöä sekä kohdentaa resursseja tarpeen mukaisesti. Yhteistyö kuvaa sitä, miten tietoa parhaimmillaan hyödynnetään arjen työn tukena – havaitut ilmiöt tuodaan näkyviin ja pyritään löytämään niihin ratkaisuja.
Tiedon kerääminen on pitkäjänteistä työtä
Mielenterveyspalveluissa tiedon kerääminen ja hyödyntäminen on systemaattista, ja kiinteä osa palveluiden rakennetta. Tiedolla johtamisen prosessinkuvaus on herättänyt kovasti kiinnostusta niin hyvinvointialueen sisällä muissa palveluissa kuin kansallisestikin. Palaute prosessikuvauksesta on ollut positiivista, ja kuvaus on hyödynnettävissä hyvin erilaisissa toimintaympäristöissä.
Tiedon kerääminen ja hyödyntäminen vaatii pitkäjänteistä työtä sekä sitoutumista. Pelkkä tieto itsessään ei kerro koko totuutta vaan potilaan ja ammattilaisen kokemus sekä tieto yhdessä kuvaavat arkea ja toimintaa. Tieto tukee päätöksenteossa päivittäisissä kohtaamisissa ja palveluita kehitettäessä.
Tavoitteena ovat laadukkaat ja saavutettavat palvelut, joissa tulee kuuluviin niin ammattilaisten kuin asiakkaidenkin ääni. Aiemmin tiedolla johtaminen meni johdon käyttöön, mutta nyt se on myös työntekijän työkalu.
Kirjoittaja
Helmi Jäppinen
Terapiakoordinaattori