Arjen liike – pieniä tekoja ja suuria vaikutuksia
Olen viime aikoina pysähtynyt pohtimaan omaa arkeani – työpäiviä, jotka kuluvat pitkälti istuen, ruudun ääressä ja kokouksissa. Uskon, että moni tunnistaa tämän. Istuminen on hiljainen terveyshaaste, joka kertyy päivään huomaamatta, usein jopa 8–10 tuntia.
Työssäni hyvinvoinnin ja terveyden (HYTE) edistämisen erityisasiantuntijana sama ilmiö näkyy laajemminkin Itä‑Uudellamaalla. Moni hyvinvointihaaste liittyy arjen pieniin valintoihin: esimerkiksi siihen, milloin liikumme ja milloin emme. Samalla on tärkeää muistaa, ettei kaikilla ole samanlaisia voimavaroja, terveyttä tai ympäristöä tukemassa liikkeelle lähtöä. Siksi arjen liikkeestä on puhuttava tavalla, joka huomioi myös saavutettavuuden.
Arjen haasteita, joihin voimme vaikuttaa alueellamme
Move!-mittaukset kertovat, että Itä‑Uudenmaan yläkouluikäisten tyttöjen fyysinen kunto on heikentynyt. Yli puolet alueemme aikuisista liikkuu terveyssuosituksiin nähden liian vähän.
Työikäisten psyykkinen kuormitus kasvaa, ja diabetekseen liittyviä käyntejä kirjataan enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Ikäihmisiä puolestaan kuormittavat kaatumiset, alkoholin liikakäyttö, yksinäisyys ja toimintakyvyn heikkeneminen. Kotihoidon asiakkaista jo 65 prosentilla toimintakyky on alentunut.
Nämä luvut eivät ole syyttämistä varten. Ne ovat muistutus siitä, että meillä on yhdessä mahdollisuus vaikuttaa suuntaan.
Arkiliike on hyvinvoinnin todellinen supervoima
Puhumme usein kuntoilusta – kuntosaleista, maratoneista ja treeniohjelmista. Tosiasiassa yksi tärkeimmistä hyvinvointiteoista tapahtuu huomaamatta arkiliikkumisessa. Ne pienet askeleet, joita otamme päivän mittaan, ja valinnat, jotka eivät vaadi treenivaatteita, suunnittelua tai erityistä motivaatiota.
Uusien tutkimusten mukaan jo noin 7 000 askelta päivässä tuo selviä terveyshyötyjä ja pienentää esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien, dementian, diabeteksen ja ennenaikaisen kuoleman riskiä. Arkiliike on helppo ja maksuton tapa parantaa hyvinvointia – edetään siis yksi askel kerrallaan.
Itäuusimaalaisille arkiaktiivisuus on erityisen luontevaa, koska luonto ja ulkoilu tuovat jo itsessään lisää liikettä. Metsään, rannalle tai puistoon lähteminen lievittää stressiä, vähentää yksinäisyyttä ja kannustaa liikkeelle ilman suorituspaineita. Luonto on alueemme oma hyvinvointivoimala ja sinne voi mennä juuri omalla tavallaan ja omassa tahdissaan.
Hyvinvointitarjotin apuna arjen hyvinvoinnissa
Meidän uusi sähköinen Hyvinvointitarjotin helpottaa arkeasi kokoamalla alueen eri toimijoiden liikuntapalvelut ja -toiminnat yhteen paikkaan. Sen avulla löydät helposti itsellesi sopivan ja omannäköisen tavan liikkua – pienesti, rauhallisesti ja omien voimavarojen mukaan.
Tarjottimella on muitakin hyvinvoinnin teemoja, kuten kulttuuri ja vapaa-aika, mielen hyvinvointi ja sosiaaliset suhteet. Palvelu täydentyy jatkuvasti. Käy tutustumassa, sillä pieni selailu voi olla askel kohti liikkuvampaa arkea. Alueen kunnissa on tarjolla maksutonta, matalan kynnyksen liikuntaneuvontaa.
Kohti hyvinvoivaa ja liikkuvaa Itä‑Uuttamaata
Vuoden 2025 alueellisessa HYTE‑neuvottelussa kunnat, järjestöt, HUS ja hyvinvointialue sopivat yhteisistä hyvinvoinnin tavoitteista. Yhteinen näkemys oli, että mielen hyvinvoinnin ja liikunnallisen elämäntavan vahvistaminen vaatii pitkäjänteistä yhteistyötä.
Liikunnallisen elämäntavan edistämisessä tärkeiksi keinoiksi nostettiin liikuntalähete ja liikuntaneuvonta, jotka auttavat lisäämään arjen aktiivisuutta. Järjestöjen rooli nähtiin merkittävänä kunnallisen ja alueellisen työn tukena.
Liikunta tukee myös mielen hyvinvointia: se esimerkiksi rauhoittaa kehon ylivilkkautta, voi lievittää ahdistuksen fyysisiä oireita ja vähentää stressiä. On siis tärkeää, että rakennamme Itä‑Uudestamaasta alueen, jossa liikkuminen on luonteva osa arkea. Tämä on myös syy osallistua valtakunnalliseen Lisää vain liike ‑kampanjaan, joka on osa Suomi liikkeelle -ohjelmaa.
Talvisin terveisin,
Kirjoittaja
Malin Heikkinen
Hyvinvoinnin ja terveyden (HYTE) edistämisen erityisasiantuntija