Mikä on järjestöjen kumppanuuspöytä ja mitä se tekee?
Demokratia tarvitsee vuorovaikutusta – ilman sitä yhteisö ei voi toimia aidosti demokraattisesti. Vuorovaikutuksen määrästä ja laadusta riippuu, kuinka demokraattisesti yhteisömme toimii. Järjestöjen kumppanuuspöydän keskeinen tehtävä on vuorovaikutuksen lisääminen hyvinvointialueen ja kansalaisjärjestöjen välillä.
Kumppanuuspöytien taustaa
Kumppanuuspöydät eivät ole uusi ilmiö. Kumppanuuspöytien historia alkaa jo ajalta ennen nykyistä sotelainsäädäntöä. Kuntaliitto julkaisi Jaakko Vuokolan toimittaman Kumppanuuspöydän rakennusoppaan jo kahdeksan vuotta sitten ennen sotelainsäädännön valmistumista ja hyvinvointialueiden perustamista. Nykyisin kumppanuuspöydät toimivat kuntatason sijasta pääosin aluetasolla.
Kumppanuuspöytä on toiminut vuorovaikutuskanavana hyvinvointialueen ja alueen järjestöjen välillämyös meillä Itä-Uudellamaalla syksystä 2023 alkaen. Samalla kumppanuuspöytä on edistänyt myös järjestöjen keskinäistä yhteistyötä kokoamalla järjestöjä toimimaan yhdessä.
Kumppanuuspöytä lisää osallisuutta ja ymmärrystä
Vuorovaikutuksen keskeinen haaste on pystyä lisäämään yhteisön jäsenten osallisuutta. Osallisuusohjelma ohjaa järjestöjen ja alueen yhteistyötä. Osallisuuden erityisasiantuntija on hyvinvointialueen viranhaltija, joka toimii myös kumppanuuspöydän puheenjohtajana.
Itä-Uudellamaalla kumppanuuspöytä kokoontuu keskimäärin kahden kuukauden välein. Sen kaksivuotiselle toimikaudelle on valittu alueen järjestöjen aktiiveja avoimella hakuprosessilla. Aktiivit edustavat laajasti hyvin erilaisia järjestöjä.
Järjestöjen rooli kumppanuuspöydässä
Kumppanuuspöydässä järjestöillä on kaksi keskeistä tehtävää. Kansalaisjärjestöjen tärkeä ensisijainen tehtävä kumppanuuspöydässä on viestiä viranhaltijoille oman laajan jäsenkuntansa kokemuksia. Lisäksi tärkeää on viestiä huolia sekä sitä hiljaista tietoa, jota järjestöissä on useiden sukupolvien ajan kertynyt niiden arkisessa käytännön työssä.
Toisena keskeisenä tehtävänään kansalaisjärjestöt osallistuvat hyvinvointialueiden palveluiden ja organisaation kehittämistyöhön. Eri viranhaltijat julkaisevat säännöllisesti useita ohjaavia asiakirjoja, joita järjestöt kokemusperäisen tietonsa perusteella myös kommentoivat.
Tehtäväkenttä vielä rakentuu
Kumppanuuspöydän tehtäväkenttä on koko maassa vasta muotoutumassa. Itä-Uudellamaallakin olemme vielä kehitystyömme alussa. Eräissä kunnissa tai alueilla kumppanuuspöytä esimerkiksi järjestää erilaisia asukastilaisuuksia tai esimerkiksi laatii esityksiä hallitukselle ja lautakunnille.
Uutena vuorovaikutusmuotona kumppanuuspöydän onnistuneelle toiminnalle on kolme ehtoa:
– Kumppanuuspöydät ovat asiavalmistelun työkaluja. Ne eivät tee perinteistä edustuksellista demokratiaa tarpeettomaksi.
– Päättäjät eivät saa asettua puolustusasemiin. Heidän velvollisuutensa on kiinnostua pöydässä esitetyistä näkemyksistä.
– Luottamus syntyy tuttuuden ja yhdessä tekemisen myötä. Se vaatii myös, että mistä sovitaan, siitä pidetään kiinni.
Kirjoittaja: Mikko Nieminen, järjestöaktiivi, Itä-Uudenmaan Kumppanuuspöydän jäsen 2023-2026