Lapsen suun terveys – arjen valinnat ratkaisevat
Maailman suun terveyspäivää vietetään jälleen 20.3., ja tänä vuonna haluan nostaa esiin erityisesti lasten suun terveyden. Työssäni suun terveyden edistämisen asiantuntijasuuhygienistinä näen, että lapsen suun terveys rakentuu arjen pienistä, toistuvista valinnoista.
Uusi STM:n asetus (1.2.2026) vahvistaa lasten ja nuorten terveystarkastusten kokonaisuutta ja yhdenmukaistaa suun terveyden seurantaa hyvinvointialueilla. Yhtenä tärkeänä uudistuksena on, että neuvolassa arvioidaan jatkossa myös 6 kuukauden ikäisen lapsen suun terveydentila osana määräaikaistarkastusta.
Säännölliset tarkastukset tukevat lasten suun terveyttä
Neuvolaikäisille lapsille tehdään suun terveydenhuollossa määräaikaistarkastukset 1-, 3- ja 5-vuotiaana. Kouluikäisille tarkastukset ajoittuvat 7‑, 9‑, 12‑ ja 15‑vuoden ikään, ja vähintään yhden niistä tekee hammaslääkäri.
Uudistus toi asetukseen myös 9‑vuotiaiden suun terveystarkastuksen. Tarkastus tukee purennan kehityksen ja oikomishoidon ajankohtaista arviointia. Itä‑Uudenmaan hyvinvointialueella tämä tarkastus on tehty jo aiemmin, ja alakoululaisten tarkastukset toteutamme kouluilla PopUp‑hammashoitona.
Vastaanottojen lisäksi ratkaisevaa on arki kotona
Nämä rakenteet ovat tärkeitä – mutta suun terveys ei synny vastaanotoilla, vaan kotona. Siksi haluan nostaa esiin arjen valinnat, joilla on tutkitusti pitkäaikainen vaikutus.
Suun hoidon kulmakivet
Käypä hoito -suositukset painottavat, että suun sairauksien ehkäisy alkaa jo varhaislapsuudessa. Hyvä suuhygienia, säännölliset suunterveys tarkastukset ja suositusten mukaiset ravitsemustottumukset muodostavat vahvan pohjan terveelle suulle.
Hammaslääkäriliitto puolestaan korostaa vanhempien mallin merkitystä:
- hyvä suuhygienia
- terveelliset ruoka- ja juomatottumukset
- säännöllinen ateriarytmi ja sokerin käytön hallinta
- kariesbakteerin tarttumisen ehkäisy
Nämä periaatteet kulkevat läpi koko elämän, iästä riippumatta.
Kolme teemaa, jotka ohjaavat lapsen suun terveyden suuntaa
1.Ateriarytmi – happohyökkäysten hallinta
Hampaat kestävät vain rajallisen määrän happohyökkäyksiä päivässä. Säännöllinen ateriarytmi (4–6 ruokailukertaa päivässä) vähentää napostelua ja antaa hampaille aikaa palautua. Käypä hoito korostaa, että ravintotottumukset ovat keskeinen osa suun terveyden ylläpitoa.
2. Sokeri – opitut tavat syntyvät varhain
Sokeripitoiset välipalat ja juomat tulisi jättää mahdollisimman harvoiksi kerroiksi ja nauttia mieluiten aterian yhteydessä. Pienten lasten kohdalla sokeripitoisten tuotteiden antamista kannattaa välttää mahdollisimman pitkään, sillä lapsi ei kaipaa sellaista, mitä ei ole koskaan saanut. Varhaislapsuudessa opitut makeustottumukset ohjaavat ruokailukäyttäytymistä pitkälle tulevaisuuteen.
3. Vanhempien rooli – tiedot, taidot ja asenteet ohjaavat oppimista
Vanhemmat ovat lapsen tärkeimpiä esikuvia suunterveyden oppimisessa. Hammaslääkäriliiton mukaan myönteinen, rauhallinen ja arkea tukeva ote auttaa lasta omaksumaan hyviä tapoja vähitellen – ja vanhempien tiedot, taidot ja asenteet ovat keskeisessä roolissa lasten suun terveyden edistämisessä.
Suositusten mukaiset lapsen suunhoito toimet ovat:
- Hampaiden harjaus kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla
- Lapsi tarvitsee vielä aikuisen apua hampaiden harjauksessa noin 10-vuotiaaksi asti.
Teemme aktiivisesti työtä lasten suun terveyden edistämiseksi
Suun terveyden edistäminen ei ole irrallinen osa hyvinvointia, vaan tiiviisti yhteydessä lapsen kokonaisterveyteen. Meillä Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella suun terveyden edistämistä on viime vuosina vahvistettu osana laajempaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä.
Työ jatkuu ja kehittyy koko ajan. Koen tärkeänä, että etenemme tutkimusnäytön, valtakunnallisten suositusten ja tarpeiden ohjaamana – juuri niin kuin lasten suun terveys ansaitsee.
Arjen valinnoilla on valtava voima. Toivon, että tämän vuoden Maailman suun terveyspäivä kannustaa meitä jokaista huolehtimaan suun terveydestämme.
Hymyterveisin,
Tiia Seppänen
Kirjoittaja
Tiia Seppänen
Asiantuntijasuuhygienisti