Itä-Uudenmaan hyvinvointialue saa jatkaa itsenäisenä
Hyvinvointialueen taloutta ja toimintaa arvioineen arviointiryhmän mukaan Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella on taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset selvitä tehtävistään sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen palveluiden järjestäjänä. Näin ollen arviointiryhmä ei esitä aluejakoselvittäjän asettamista.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja Kaj Lindqvistin (rkp) mielestä on myönteistä, että arviointiryhmä toteaa, että aluevaltuusto on osoittanut vahvaa poliittista sitoutumista tuottavuusohjelmaan ja sen toteuttamiseen, ja että valtuusto on valmis tekemään päätöksiä, joilla turvataan alueen palvelut ja saadaan talous tasapainoon.
– Itä-Uudenmaan kaupungit ja kunnat ovat valitettavasti siirtymävaiheessa vuonna 2022 ilmoittaneet yli 20 miljoonaa euroa liian pienet sote- ja pelastustoimen menot, ja tämän takia esimerkiksi vuonna 2025 valtion rahoitus Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle pieneni 23,5 miljoonalla eurolla siirtymätasausjärjestelmän takia, Lindqvist toteaa.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen valtionrahoitus oli vuonna 2025 asukasta kohti 4 298 euroa, kun se koko maassa oli keskimäärin 4 710 euroa.
– Vaikka arviointiryhmä nyt on jättänyt loppuraporttinsa ei se kuitenkaan tarkoita, että työ talouden tasapainottamiseksi olisi ohi, toteaa Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen johtaja Max Lönnqvist.
– Työ tuottavuusohjelman toteuttamiseksi on vasta aloitettu ja ministeriön taholta tullaan jatkossakin seuraamaan, että se toteutuu suunnitellusti ja säästöt saadaan aikaiseksi.
Jotta talous saadaan tasapainoon ja kertynyt alijäämä katetuksi voi hyvinvointialueen kustannusten kasvu olla vain noin 0,7 prosenttia vuodessa aina vuoteen 2031 asti. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan sekä säästötoimia että tuottavuuden kasvua myös jatkossa.