Yksinäisyys ei näy päällepäin
Yksinäisyydestä puhutaan nykyään enemmän kuin ennen, silti se jää usein näkymättömäksi. Yksinäinen ihminen voi käydä töissä, huolehtia läheisistään, osallistua harrastuksiin ja kohdata muita ihmisiä päivittäin. Ulospäin kaikki voi näyttää olevan hyvin.
Moni Kumppanuustalo Myötätuulen toiminnassa mukana oleva kohtaa ihmisiä, joiden elämäntilanteet ovat hyvin erilaisia. Joku kantaa huolta läheisensä mielenterveydestä tai päihteiden käytöstä. Toinen huolehtii ikääntyvästä vanhemmastaan tai erityistä tukea tarvitsevasta lapsestaan. Joku toipuu väkivallan kokemuksista, rikoksen seurauksista tai omista mielenterveyden haasteistaan. Tarinat ovat erilaisia, mutta niissä on usein jotain yhteistä, sillä moni kertoo jääneensä tilanteensa kanssa yksin.
Yksinäisyys ei aina tarkoita sitä, ettei ympärillä olisi ihmisiä. Se voi olla tunnetta siitä, ettei kukaan oikein ymmärrä, mitä elämässä juuri nyt tapahtuu. Se voi olla kokemusta siitä, ettei omia huolia halua kuormittaa muiden kannettavaksi. Joskus se on tunne siitä, ettei oikein kuulu mihinkään.
Samaan aikaan tiedämme, että yhteys toisiin ihmisiin on yksi tärkeimmistä hyvinvointia suojaavista tekijöistä. Mahdollisuus tulla kuulluksi, jakaa kokemuksia ja kohdata muita samankaltaisessa tilanteessa olevia voi vahvistaa jaksamista enemmän kuin usein ymmärrämmekään. Siksi yhteisöillä on merkitystä.
Kumppanuustalo Myötätuulessa toimii monia järjestöjä, ryhmiä ja palveluja, joiden yhteinen tavoite on luoda mahdollisuuksia kohtaamiseen. Jokainen keskustelu, vertaistapaaminen, ryhmä ja kohtaaminen voi olla askel pois yksinäisyydestä kohti osallisuutta ja yhteyttä.
Maailman mielenterveyspäivänä haluamme muistuttaa, että hyvinvointi rakentuu myös ihmissuhteista ja kuulumisen kokemuksesta. Meistä jokainen voi omalla tavallaan olla rakentamassa yhteyttä ympärilleen kysymällä kuulumisia, pysähtymällä hetkeksi tai tarjoamalla mahdollisuuden tulla mukaan.
Yksinäisyys ei aina näy päällepäin, siksi yhteyden merkitys on niin suuri, ja siksi kenenkään ei pitäisi joutua jäämään yksin huolensa, kokemustensa tai elämäntilanteensa kanssa
Kirjoittaja
Hanna Kari
Toiminnanjohtaja, FinFami Uusimaa ry