Siirry sisältöön
Kädestä pitäen

Mistä aluevaltuutetut päättävät?

Aluevaltuusto päättää tärkeistä asioista. Lue alta, minkälaisia asioita voi tulla aluevaltuutettujen käsiteltäväksi. Vaikuta äänestämällä aluevaaleissa!

Aluevaltuusto päättää mm. hyvinvointialuestrategiasta, hyvinvointialueen hallintosäännöstä sekä hyvinvointialueen talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. Aluevaltuusto voi lisäksi asettaa lautakuntia, johtokuntia ja niiden jaostoja. Aluevaltuusto asettaa aluehallituksen ja hyvinvointialueen muut toimielimet sekä valitsee hyvinvointialuejohtajan. Nämä jatkavat hyvinvointialueen valmistelua ja päättävät, mitä asioita esitetään aluevaltuuston päätettäväksi.

Esimerkkejä sosiaali- ja terveystoimen ja pelastustoimen asioista, joita saattaa tulevina vuosina tulla aluevaltuuston käsiteltäväksi:

  • Palveluverkosto, missä ovat alueen sote-keskukset ja muut palvelupisteet
  • Pitääkö kaikkien olla täyden palvelun sote-keskuksia vai voiko osa olla sivupisteitä, joissa ei ole kaikkia palveluja vaan osan palveluista saisi toisaalta
  • Miten järjestetään päivystys virka-ajan ulkopuolella, keskitetäänkö yhteen vai useampaan toimipaikkaan
  • Mitkä palvelut pitäisi saada lähipalveluna jokaisessa kunnassa, esim. hoitajan vastaanotto virka-aikana, lääkärin vastaanotto virka-aikana, vuodeosasto, sosiaalityöntekijän vastaanotto, tuetut asumispalvelut, neuvola, kouluterveydenhuolto, päihde- ja mielenterveyspalvelut, suun terveydenhuolto, fysioterapia, kuntoutus, laboratorio, röntgen
  • Kuinka tärkeitä ovat ”seinät” eli kiinteät palvelupisteet vai voidaanko lähipalvelut varmistaa myös liikkuvasti ja kotiin vietynä, esim. palvelun jalkauttaminen kauppakeskuksen tai koulun yhteyteen
  • Kuinka järjestetään ikääntyneiden ja vammaisten hoito, kuten kotihoito, asumisyksikköjen sijainnit, avohuollon palvelut kuten päiväkeskukset ja virkistystoiminta
  • Kuinka tärkeää on, että digitaalisia etäpalveluja on saatavilla ja paljonko niihin satsataan
  • Mitkä ovat palveluja, joissa on erittäin tärkeää voida asioida omalla äidinkielellään, esim. lääkärin vastaanotto, hoitajan vastaanotto, mielenterveyspalvelut, neuvola, kouluterveydenhuolto, muu mikä?
  • Mitä vaikutuksia palvelujen myöntämisperusteiden yhdenmukaistaminen voi tuoda – onko yhdenmukaistaminen hyvä vai huono asia ja miksi
  • Palvelujen tuotantotavat; missä määrin hyvinvointialue tuottaa palvelut itse vai hankkiiko palveluja ostopalveluna yrityksiltä tai yhdistyksiltä, ja yhtenä vaihtoehtoehtona myös palvelusetelien käyttö, jolloin asiakas voi itse valita mistä hankkia palvelunsa ja maksaa sen palvelusetelillä
  • Kuinka tärkeää on, että hyvinvointialueiden välillä tehdään tarvittaessa yhteistyötä palvelujen tuottamiseksi ja asiakas voisi asioida joissakin palveluissa toisella hyvinvointialueella
  • Mistä säästökeinot, jos hyvinvointialueelle tulee haasteita rahoituksessa ja kustannuksia on hillittävä
  • Mitkä olisivat tärkeimmät kehittämiskohteet hyvinvointialueen pelastustoimelle
  • Mikäli rahoitus ei riitä nykyisen palvelutason ylläpitämiseen, pitääkö nykyinen paloasemaverkosto ylläpitää
  • Miten alueen pelastustoimen ja sosiaali- ja terveydenhoidon yhteistyötä voisi kehittää