Nepsy eli neuropsykiatriset haasteet

Itä-Uudenmaan hyvinvointialue järjestää puolivuosittain luentosarjan Haastaako Arki? Luentosarja toteutetaan maalis-huhtikuussa sekä loka-marraskuussa. Tarkat tiedot tapahtumasta löydät tapahtumakalenterista. Haastaako Arki-ryhmästä saat perustietoa siitä, miten voit selkiyttää arkea silloin, kun lapsi oireilee neuropsykiatrisesti.

Näiltä sivuilta löydät tietoa ja käytännönläheistä tukea arkeen, jos sinulla on herännyt huoli esimerkiksi lapsen toiminnanohjauksesta, vilkkaudesta tai keskittymisestä. Sivuille kannattaa palata myös myöhemmin, vaikka lapsen tilannetta olisi jo selvitetty ammattilaisen kanssa, sillä niistä voi saada uusia näkökulmia ja tukea arjen sujumiseen.

Voit ottaa yhteyttä seuraaviin tahoihin, mikäli sinulla herää huoli lapsen tai nuoren neuropsykiatrisista oireista:  

Jos lapsi on neuvolaikäinen, ota yhteyttä lastenneuvolaan. Mikäli lapsi on esiopetuksessa, voit ottaa yhteyttä opiskeluhuollon psykologiin tai kuraattoriin. Voit keskustella myös varhaiskasvatuksen tai esiopetuksen työntekijän kanssa silloin, kun lapsesi tarvitsee tukea päivähoidossa tai esiopetuksessa.  

Jos lapsi on koululainen tai opiskelija, ota yhteyttä opiskeluhuollon kuraattoriin, psykologiin tai terveydenhoitajaan. Voit ottaa yhteyttä myös opettajaan tai erityisopettajaan silloin, kun lapsesi tarvitsee tukea koulussa.  

Voit ottaa yhteyttä myös perhekeskuksen neuvontaan ja ohjaukseen, eli Nokka-tiimiin.

Päivähoidon, esiopetuksen, koulun tai oppilaitoksen ammattilaisella tai muulla hyvinvointialueen työntekijällä voi herätä huoli lapsen tai nuoren nepsy-oireista. Ammattilainen ottaa asian puheeksi perheen ja/tai nuoren itsensä kanssa ja sopii, miten asiassa edetään. 

Tarvittaessa ammattilainen kokoaa moniammatillisen yhteistyötapaamisen perheen ja muiden ammattilaisten kanssa. Yhdessä perheen kanssa pohditaan, ketkä lapsen arkeen kuuluvat ammattilaiset on hyvä kutsua yhteistyötapaamiseen. 

Ammattilainen voi olla yhteydessä lastenneuvolaan, jos lapsi on alle kouluikäinen.

Ammattilainen voi olla yhteydessä opiskeluhuollon kuraattoriin, psykologiin tai terveydenhoitajaan, jos lapsi on kouluikäinen, tai opiskelee lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa 

Ammattilainen voi ottaa yhteyttä myös perhekeskuksen neuvontaan ja ohjaukseen, eli Nokka-tiimiin. 

Ammattilainen, jolle huoli on ilmaistu, kartoittaa lapsen arjen ja tekee tilannearvion. Tarvittaessa terveydenhoitaja tekee terveystarkastuksen ja tilanteen arvioimiseksi perhe voidaan kutsua moniammatilliseen tapaamiseen. Kun kaikki ammattilaiset ovat koolla samaan aikaan, sinun ei tarvitse kertoa samoja asioita uudelleen eri työntekijöille. 

Moniammatillisessa tapaamisessa sovitaan yhdessä, millaista tukea lapsi ja perhe tarvitsevat kotona, koulussa tai varhaiskasvatuksessa. Tuen saaminen ei edellytä diagnoosia.

Perhe ja lapsen kanssa työskentelevät ammattilaiset, kuten erityisopettaja, varhaiskasvatuksen opettaja, terveydenhoitaja, psykologi ja kuraattori, pohtivat yhdessä, millaiset tukitoimet hyödyttävät lasta ja perhettä parhaiten. Tuen tavoitteena on helpottaa lapsen oireita ja sujuvoittaa koko perheen arkea.

Perheelle voidaan tarjota esimerkiksi Ohjattua omahoitoa tai huoltajat voidaan ohjata Haastaako arki? -ryhmään. Joskus sopivin tuki löytyy muista palveluista, kuten perheneuvolasta tai lapsiperheiden kotipalvelusta.

Palaverissa sovitaan myös seurantatapaaminen, jossa arvioidaan sovittujen tukitoimien vaikutuksia ja tarvittaessa suunnitellaan jatkoa.

Seurantatapaamisessa tarkistetaan, auttoivatko sovitut tukitoimet lasta riittävästi ja vanhemmat kertovat miten arki sujuu. Mukana olevat ammattilaiset kertovat oman näkemyksensä. Yhdessä päätetään, jatketaanko tukea vai lisätäänkö sitä. Joskus seurantatapaamisessa sovitaan, että lapsen tai nuoren oireita aletaan selvittämään tarkemmin. Tätä kutsutaan diagnostiseksi alkukartoitukseksi. Saat ammattilaiselta täytettäväksi kyselylomakkeita lapsen ja perheen tilanteesta

Sinulta pyydetään myös lupa siihen, että lapsen tilanteesta kysytään näkemyksiä opettajalta sekä muilta mahdollisilta hoitotahoilta. Kun tarvittavat tiedot on kerätty, opiskeluhuollon tai neuvolan ammattilainen tekee lähetteen ADHD‑tiimiin. Mikäli lähete otetaan vastaan, ADHD-tiimin työntekijä ottaa sinuun yhteyttä. Muussa tapauksessa saat yhteydenoton lähetteen tehneeltä ammattilaiselta.   

ADHD-tiimin hoitajat arvioivat saapuneen lähetteen ja pyytävät mahdollisia lisäselvityksiä tilanteesta. Perheelle varataan tarvittaessa aika lääkärille. Lääkäri tutkii lapsen tilanteen ja arvioi, täyttyvätkö ADHD-diagnoosin kriteerit. Lääkäri laatii myös yksilöllisen hoitosuunnitelman ja sopii hoidon tavoitteista perheen kanssa. Mahdollinen lääkitys aloitetaan ADHD-tiimissä. ADHD-tiimin hoitajat tarjoavat ohjausta ja tukea lapselle, nuorelle ja perheelle prosessin ajan.

Joskus lapselle tai nuorelle voidaan tehdä lähete erikoissairaanhoitoon HUS:n, jos tarvitaan tarkempia tutkimuksia. Erikoissairaanhoidossa lapsen tai nuoren tilannetta selvitetään lisää.  

Tutkimusten jälkeen ADHD-tiimin ammattilaiset tarkistavat perheeltä, onko arjen tukitoimet riittävät. Mikäli lapselle tai nuorelle asetetaan ADHD-diagnoosi, vanhemmat ohjataan hyvinvointialueen Strategia-kurssille. Kurssit järjestetään aina alkuvuodesta ja kurssilla saat tietoa ADHD:sta ja toimintamalleja arjen tilanteisiin. Strategia-kurssia ohjaavat hyvinvointialueen ammattilaiset, jotka ovat käyneet ADHD-liiton Strategia-kurssin ohjaajakoulutuksen. Lisää tietoa täältä: Strategia-menetelmä – ADHD-liitto(siirryt toiseen palveluun)

Mikäli lapselle tai nuorelle aloitetaan ADHD-lääkitys, sen aloitusta seurataan ADHD-tiimissä niin kauan, kunnes sopiva lääkitys on löytynyt. Sen jälkeen lapsen tai nuoren tilanteen seuranta siirtyy opiskeluhuoltoon. 

Vertaistukea ja tietoa voit löytää seuraavista linkeistä:

Jos hyvinvointialueella antama tuki ei ole perheelle riittävää, perhe voi hakea kuntoutusta Kelalta.