Nepsy – neuropsykiatriset haasteet
Tämän sivun sisältö
Tälle sivulle on koottu infoa, mistä voit hakea tietoa ja omahoito-ohjeita. Sivulla kerrotaan myös, mistä hyvinvointialueen palveluista voisi olla sinulle hyötyä.
Tietoa ja omahoito-ohjeita
Mitä tarkoittavat nepsy-piirteet?
Termillä nepsy tai neurokirjo tarkoitetaan neuropsykiatrisia piirteitä tai oireita. Nepsy-piirteet ovat synnynnäisiä ja johtuvat aivotoiminnan rakenteellisesta ja toiminnallisesta poikkeavuudesta. Neuropsykiatrisiin häiriöihin kuuluvat mm. ADHD, autismikirjon häiriöt sekä Tourette.
Lapsella tai nuorella voi olla erilaisia ohimeneviä vaikeuksia, esimerkiksi keskittymisessä, tunteiden säätelyssä tai sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Lasten ja nuorten normaaliin kehitykseen kuuluu myös nepsy-piirteitä, mutta ne eivät välttämättä ole nepsy-häiriötä.
Mikäli vaikeudet ovat pitkäaikaisempia ja ne häiritsevät arjen toimintakykyä, voitte tarvita ammattilaisen arviota ja tukea.
Nepsy-oireilua selvitetään moniammatillisena yhteistyönä yhdessä perheen kanssa. Alle- kouluikäisen osalta monialainen työskentely voi alkaa esim. huoltajan, varhaiskasvatuksen, neuvolan, perheneuvolan tai lasten lääkinnällisen kuntoutuksen aloitteesta. Kouluiässä työskentely voi alkaa oppilaan, huoltajan tai opettajan tai opiskeluhuollon henkilöstön aloitteesta
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella voit olla yhteydessä seuraaviin tahoihin, mikäli pohdit, onko lapsellasi mahdollisesti nepsy-oireilua.
Alle kouluikäinen lapsi (0-5 v.)
Lastenneuvola
Neuvolan terveydenhoitaja ja neuvolalääkäri tukevat ja ohjaavat tarvittaessa hoitopolulla eteenpäin.
Perheneuvola
Ohjausta, neuvontaa ja keskusteluapua vanhemmuuteen ja kasvatukseen liittyvissä asioissa.
Lapsiperheiden asiakasohjaus
Lapsiperheiden asiakasohjaus arvioi perheen tuen ja sosiaalipalveluiden tarvetta.
Kuntoutuksen palvelut
Kuntoutuspalveluissa arvioidaan ja ohjataan lapsen kehityksen tukemista. Kuntoutustyöryhmässä arvioidaan tarvittaessa lapsen tilannetta moniammatillisesti.
- Alle kouluikäisten lasten nepsy-diagnostiikka tehdään lähetteellä erikoissairaanhoidossa. Lähetteen erikoissairaanhoitoon tekee hyvinvointialueen lääkäri hyvinvointialueen erityistyöntekijöiden tutkimusten jälkeen, silloin kun tämä hyvinvointialueella tehtyjen tutkimusten jälkeen nähdään aiheelliseksi.
6-12-vuotias lapsi
Lastenneuvola (esikouluikäiset)
Neuvolan terveydenhoitaja ja neuvolalääkäri voivat arvioida, tukea ja ohjata tarvittaessa hoitopolulla eteenpäin.
Kouluterveydenhuolto
Ohjausta, neuvontaa, arviointia – jalkautuva nepsy-tiimi tekee yhteistyötä koulujen henkilökunnan kanssa ja tarjoaa tukea kouluikäisille lapsille ja heidän lähi-ihmisilleen.
Perheneuvola
Ohjausta, neuvontaa ja keskusteluapua vanhemmuuteen ja kasvatukseen liittyvissä asioissa.
Lapsiperheiden asiakasohjaus
Lapsiperheiden asiakasohjaus arvioi perheen tuen ja sosiaalipalveluiden tarvetta.
Kuntoutuksen palvelut
Kuntoutuspalveluissa arvioidaan ja ohjataan lapsen kehityksen tukemista. Kuntoutustyöryhmässä arvioidaan tarvittaessa lapsen tilannetta moniammatillisesti.
- Kouluikäisten lasten ADHD-diagnostiikka tehdään hyvinvointialueella, muu neuropsykiatrinen diagnostiikka lähetteellä erikoissairaanhoidossa. Lähetteen erikoissairaanhoitoon tekee hyvinvointialueen lääkäri hyvinvointialueen erityistyöntekijöiden tutkimusten jälkeen, silloin kun tämä hyvinvointialueella tehtyjen tutkimusten jälkeen nähdään aiheelliseksi.
13-18-vuotias nuori
Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto
Ohjausta, neuvontaa, arviointia, tukea –jalkautuva nepsy-tiimi tekee yhteistyötä koulujen henkilökunnan kanssa ja tarjoaa tukea kouluikäisille lapsille ja heidän lähi-ihmisilleen
Perheneuvola
Ohjausta, neuvontaa ja keskusteluapua vanhemmuuteen ja kasvatukseen liittyvissä asioissa.
Lapsiperheiden asiakasohjaus
Lapsiperheiden asiakasohjaus arvioi perheen tuen ja sosiaalipalveluiden tarvetta.
- Kouluikäisten lasten ADHD-diagnostiikka tehdään hyvinvointialueella, muu neuropsykiatrinen diagnostiikka lähetteellä erikoissairaanhoidossa. Lähetteen erikoissairaanhoitoon tekee hyvinvointialueen lääkäri hyvinvointialueen erityistyöntekijöiden tutkimusten jälkeen, silloin kun tämä hyvinvointialueella tehtyjen tutkimusten jälkeen nähdään aiheelliseksi.