Vanhemmuuden tunnustaminen ja selvittäminen
Avioliitossa syntyneen lapsen isä määräytyy avioliittoon perustuvan isyysolettaman mukaan. Jos lapsi syntyy avioliiton aikana, aviomies on lapsen isä. Kun lapsi syntyy äidille, joka ei lapsen syntymähetkellä ole avioliitossa, lapsen isyys tai äitiys täytyy selvittää ja vahvistaa erikseen.
Isyys tai äitiys voidaan tunnustaa neuvolassa ennen lapsen syntymää tai lastenvalvojan luona lapsen syntymän jälkeen. Epäselvissä tilanteissa vanhemmuus selvitetään aina lastenvalvojan luona lapsen syntymän jälkeen.
Vanhemmuuden vahvistaminen luo oikeudellisesti pätevän sukulaisuussuhteen lapsen ja vanhemman välille. Lapsen vanhemmat ovat elatusvelvollisia lapsen täysi-ikäisyyteen saakka. Sen jälkeenkin lapsella on oikeus elatukseen koulutusta varten, mikäli se on kohtuullista. Vanhemmuuden vahvistaminen mahdollistaa myös lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta sopimisen.
Vanhemmuuden vahvistaminen tuo lapselle oikeuksia:
- lapsi saa sukulaisuussuhteet vanhempaansa ja vanhemman sukuun perintöoikeuksineen
- lapsella on mahdollisuus saada myös toinen vanhempi huoltajakseen
- lapsella on oikeus tavata vanhempaansa, jos lapsi ja vanhempi asuvat erillään
- lapsella on oikeus saada elatusta vanhemmalta
- lapselle voidaan antaa vanhemman sukunimi
- lapsi saa oikeuden mahdollisiin eläke- ja vakuutusetuuksiin vanhemman osalta.
Isyys tai äitiys tunnustetaan ensisijaisesti neuvolakäyntien yhteydessä jo ennen lapsen syntymää. Tunnustaminen tehdään yleensä raskausviikon 30–32 käynnillä. Tunnustaja antaa tunnustuksen isyydestä henkilökohtaisesti terveydenhoitajalle tulevan lapsen äidin läsnä ollessa ja äidin suostumuksella. Tunnustaminen neuvolassa tarkoittaa automaattisesti yhteishuoltajuutta. Jos vanhemmat eivät halua yhteishuoltajuutta, tunnustaminen tehdään lapsen syntymän jälkeen lastenvalvojan luona.
Lapsen synnyttäneen äidin naispuolinen kumppani voidaan vahvistaa äidiksi lapsen synnyttäjän ohella, kun raskaus on todistettavasti alkanut hedelmöityshoidon avulla. Äitiys voidaan vahvistaa raskausaikana neuvolassa tai lapsen syntymän jälkeen lastenvalvojan luona.
Se, joka on tunnustanut vanhemmuutensa, voi peruuttaa tunnustamisensa ilmoittamalla siitä kirjallisesti Digi- ja väestötietovirastolle ennen lapsen syntymää.
Lastenvalvoja saa Digi- ja väestötietovirastolta tiedon kaikista avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista, jos tunnustamista ei ole tehty neuvolassa ennen lapsen syntymää. Lastenvalvoja lähettää lapsen synnyttäneelle äidille kutsun vanhemmuuden selvittämiseen. Mukaan käynnille tarvitaan voimassa oleva henkilöllisyystodistus. Jos toinen vanhempi tunnustaa vanhemmuutensa, lapsen synnyttänyttä äitiä kuullaan tunnustamisen johdosta. Ennen tunnustamista käydään läpi tunnustamisen merkitys ja oikeusvaikutukset. DVV toimittaa vanhemmuuden vahvistamista koskevan päätöksen suoraan äidille ja vanhemmuuden tunnustaneelle henkilölle.
Lapsen isyys on mahdollista varmistaa oikeusgeneettisillä tutkimuksilla. Näytteet voidaan ottaa lastenvalvojan vastaanotolla ja näytteet lähetetään tutkittavaksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle.
Lastenvalvoja voi vanhempien yhteisestä pyynnöstä selvittää sekä neuvolassa tunnustetun, että avioliiton aikana syntyneen lapsen isyyden. Selvittämistä tulee pyytää kuuden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä. Lapsen isyyden voi tunnustaa myös muu kuin aviomies, jos äiti ja aviomies hyväksyvät tunnustamisen.
Jos lapsen isyys on jäänyt vahvistamatta, voivat äiti, mahdollinen isä tai 15 vuotta täyttänyt lapsi laittaa asian uudelleen vireille milloin tahansa ottamalla yhteyttä lastenvalvojaan. Täysi-ikäisenkin henkilön isyys voidaan selvittää ja tunnustaa lastenvalvojan luona, jos kaikki osapuolet näin haluavat.
Vanhemmat voivat sopia myös lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta lastenvalvojan vastaanotolla.
Jos henkilö ei halua tunnustaa vanhemmuuttaan taikka lapsen synnyttänyt äiti ei halua selvittää lapsen vanhemmuutta, vanhemmuus voidaan selvittää ja ratkaista tuomioistuimessa. Myös mahdollisella isällä sekä henkilöllä, joka katsoo olevansa lapsen äiti, on oikeus nostaa kanne vanhemmuuden vahvistamiseksi tuomioistuimessa.