Lasten asioista sopiminen eron yhteydessä
Tämän sivun sisältö
Tältä sivulta löydät tietoa lasten asioiden sopimisesta eron yhteydessä.
Jos lapsen vanhemmat eroavat, vanhempien pitää päättää
- jääkö lapsi vanhempien yhteishuoltoon
- kumman vanhemman luona lapsi asuu
- miten lapsi pitää yhteyttä ja tapaa molempia vanhempiaan
- miten vastuu lapsen elatuksesta jaetaan.
Vanhemmat voivat sopia lastensa asioista yhdessä. He voivat myös tehdä sopimuksen perheoikeudellisessa yksikössä. Silloin lastenvalvoja vahvistaa sopimuksen.
Sopimuksessa tärkeintä on se, että se on tehty lapsen parhaaksi. Lastenvalvoja vahvistaa sopimuksen, jos siinä on ajateltu lapsen parasta.
Huomioikaa nämä asiat, kun sovitte lapsen asioista:
- Minkä ikäinen lapsi on?
- Millä kehitystasolla lapsi on?
- Millainen luonne lapsella on?
- Onko lapsella erityistarpeita?
- Kuinka kaukana asutte toisistanne?
- Kuinka hyvin pystytte hoitamaan lapsen asioita yhdessä?
Sopimus lapsen huollosta ja asumisesta on voimassa toistaiseksi. Voitte sopia tapaamisoikeudesta erikseen, esimerkiksi lapsen iän mukaan. Kysykää lapsen mielipidettä ja toivomuksia ennen kuin teette sopimuksen. Huomioikaa lapsen toiveet, jos se on mahdollista.
Hyvinvointialueen perheoikeudellinen yksikkö auttaa vanhempia asioiden sopimisessa. Ristiriitatilanteissa saatte apua perheasioiden sovittelusta. Jos sovittelu ei auta, asia siirtyy käräjäoikeuteen.
Lapsen huolto tarkoittaa sitä, joku huolehtii lapsesta. Lapsen huoltajia ovat yleensä hänen vanhempansa. Huoltaja voi myös olla henkilö, joille huoltajuus annetaan.
Huoltajan tehtävä on huolehtia lapsen
- tasapainoisesta kehityksestä ja hyvinvoinnista
- ihmissuhteista, erityisesti vanhempien välillä
- hoidosta ja kasvatuksesta
- valvonnasta
- koulutuksesta
- suojelemisesta
- turvallisesta kasvuympäristöstä
- itsenäistymisestä ja aikuistumisesta.
Huoltaja ei saa
- alistaa lasta
- kurittaa lasta fyysisesti
- kohdella lasta loukkaavasti.
Huoltajan pitää tehdä päätökset lapsen parhaaksi. Huoltajan pitää keskustella lapsen kanssa. Hänen pitää kuunnella lapsen toiveita. Huoltajan pitää myös kertoa lapselle päätöksistä ja muista asioista.
Yhteishuolto tarkoittaa, että huoltajat huolehtivat lapsesta yhdessä. Yhteishuollossa vanhemmat tekevät yhteistyötä. Oletamme, että vanhemmat jatkavat lapsen yhteishuoltajina, vaikka he eroaisivat.
Yksinhuolto tarkoittaa, että lapsella on vain yksi huoltaja. Yksinhuoltaja päättää lapsen asioista yksin. Hän myös saa tietää lapsen asioista yksin. Molempien vanhempien pitää suostua yksihuoltoon, että lastenvalvoja voi vahvistaa sopimuksen. Käräjäoikeuden tuomari voi päättää, että toinen vanhemmista on yksinhuoltaja. Tuomari voi päättää niin, vaikka toinen vanhempi ei suostuisi siihen.
Vanhemmat voivat tehdä myös sopimuksen, jossa toiselle henkilölle annetaan oikeus saada lapsen tietoja. Sopimus voi liittyä kaikkiin tietoihin tai vain osaan niistä.
Oheishuoltaja on lapsen huoltaja vanhempien lisäksi. Oheishuoltajalla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin lapsen muilla huoltajilla. Oheishuoltajalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta elatukseen. Oheishuoltaja saa sopia lapsen asioista yhdessä muiden huoltajien kanssa.
Lapsi voi asua eron jälkeen vain toisen vanhemman luona. Lapsi voi myös asua vuorotellen molempien vanhempien luona. Sitä kutsutaan vuoroasumiseksi. Vuoroasumista ei suositella alle 3-vuotiaille lapsille.
Vuoroasumisessa lapsi asuu vähintään 40 prosenttia ajasta molempien vanhempien luona. Lapsella voi kuitenkin olla vain yksi virallinen asuinpaikka. Virallisen asuinpaikan mukaan järjestetään lapsen koulupaikka ja kuljetukset.
Huoltajan pitää ilmoittaa toisille huoltajille, jos aikoo muuttaa toiselle paikkakunnalle. Ilmoitus pitää tehdä, jos muutto vaikuttaa lapsen huoltoon tai lapsen tapaamisiin toisen vanhemman kanssa. Ilmoitus pitää tehdä vähintään kolme kuukautta ennen muuttoa, jos mahdollista.
Lastenvalvojan kanssa tehtävässä sopimuksessa sovitaan vuoroasumisen ehdoista.
Lapsella on oikeus tavata molempia vanhempiaan. Lapselle pitää järjestää tapaamisia toisen vanhemman kanssa, jos lapsi asuu yksinhuoltajan kanssa. Lapsella on oikeus tavata vanhempiaan, vaikka he eivät olisikaan lapsen huoltajia. Voimme tehdä sopimuksen tapaamisista. Voimme muuttaa sopimusta myöhemmin. Voimme myös tehdä sopimuksen vain tietyksi ajaksi.
Vanhemmilla on vastuu lapsen elatuksesta eli velvollisuus maksaa lapsen
- hoidosta
- tarvitsemista asioista
- koulutuksesta.
Vanhemmat voivat jakaa elatuksen maksuja keskenään. He voivat myös tehdä sopimuksen asiasta. Lastenvalvoja vahvistaa sopimuksen.
Vanhempi voi joutua maksamaan elatusapua, jos hän muuten huolehdi lapsesta. Elatusapu on rahasumma, jonka vanhempi maksaa lapsen huoltajalle. Elatusavun määrä riippuu tilanteesta. Vanhemmat voivat sopia siitä yhdessä.
Elatusavun määrän päättämisessä voi käyttää Oikeusministeriön ohjetta ja elatuslaskelmaa.
Vanhemmat voivat saada myös elatustukea, jos heidän rahansa eivät riitä lapsen elatuksesta huolehtimiseen. Elatustuen myöntää Kela.
Asia voidaan viedä käräjäoikeuteen, jos huoltaja tai vanhempi ei noudata sopimusta tai päätöstä. Eli esimerkiksi silloin, jos vanhempi ei järjestä sovittuja tapaamisia tai maksa elatusmaksuja.
Ensimmäisenä oikeus aloittaa täytäntöönpanosovittelun. Se tarkoittaa, että yritämme yhdessä saada asian ratkaistua.
Emme voi muuttaa tilannetta, jos vanhempi ei halua tavata lastaan. Silloin tapaamisoikeus ei välttämättä ole lapselle hyväksi. Samoin jos yli 12-vuotias lapsi ei halua tavata vanhempaansa. Silloinkaan käräjäoikeus ei puutu asiaan. Voit kysyä asiasta käräjäoikeudelta ja lastenvalvojilta.
Voit hakea elatustukea Kelasta, jos elatusvelvollinen ei maksa elatusmaksuja. Silloin elatuksesta pitää olla sopimus tai käräjäoikeuden päätös. Kela perii sitten elatustuen elatusvelvolliselta.
Elatusvelvollinen voi keskustella Kelan kanssa, jos hän ei pysty maksamaan elatusmaksuja. Hän voi myös ottaa yhteyttä lastenvalvojaan, jos elatusmaksu on liian suuri.