Kannanotto Valviran esitykseen sosiaalityön sijaiskelpoisuuden tiukennuksista

Sosiaalityön koulutuksen aloituspaikkoja liian vähän, Valviran tulkinta sijaisista syventää sosiaalihuollon henkilöstöpulaa. Asiakkaita ei voi jättää pulaan.

Me allekirjoittaneet tuomme esiin huolemme sosiaalityöntekijöiden saatavuudesta tilanteessa, jossa Valvira on tiukentanut tulkintaa siitä, ketkä voivat toimia sijaiskelpoisina sosiaalityöntekijöinä. Allekirjoittaneet vaativat ohjeen pikaista uudelleenarviointia ja suhteuttamista nykyiseen tilanteeseen, jossa hyvinvointialueet kärsivät jo ennestään henkilöstöpulasta ja heikosta taloudellisesta tilanteesta.

Aiempaa tiukempi tulkinta uhkaa sosiaalihuollon palvelujen toteutumista hyvinvointialueilla. Tulkinta vähentää äkillisesti sosiaalityön vahvuuteen luettavien henkilöiden määrää tilanteessa, jossa kaikkia avoinna olevia tehtäviä ei saada täytettyä, koska sosiaalityöntekijöitä ei valmistu yliopistoista riittävästi. Samanaikaisesti sosiaalityön mitoitusvaatimukset kiristyvät esimerkiksi lastensuojelussa.

Uuden 19.7.2023 päivitetyn ohjeen mukaisesti käytännössä sijaiskelpoinen on henkilö, joka on läsnä olevana tutkinto-opiskelijana yliopistossa, ja joka on suorittanut hyväksytysti sosiaalityön perus- ja aineopinnot sekä käytännön harjoittelun. Sosiaalityössä sijaisena toimii usein henkilöitä, joilla on takanaan avoimessa yliopistossa suoritetut opinnot, mutta jotka eivät ole saaneet väylähaussa tutkinto-opiskelijan oikeutta.

Allekirjoittaneet korostavat, että tavoitteena on aina saada sosiaalityöntekijän tehtäviin kelpoisuusehdot täyttävä työntekijä. Tavoitteen toteutuminen on kuitenkin käytännössä usein haastavaa. Kelpoisten sosiaalityöntekijöiden saatavuus suhteessa avoinna oleviin tehtäviin on liian vähäinen.

Ongelman taustalla yliopistokoulutuksen paikkojen vähyys

Sosiaalityön aloituspaikkoja on yliopistoissa tarpeeseen nähden aivan liian vähän, ja aloituspaikkoja ei ole viime vuosina lisätty merkittävästi. Vuoden 2023 osalta aloituspaikkoja oli yhteensä 293, joista Helsingin yliopistossa 27, Tampereen yliopistossa 43, Jyväskylän yliopistossa 35, Turun yliopistossa, 38, Itä-Suomen yliopistossa 72 ja Lapin yliopistossa 48. Ruotsinkieliseen sosiaalityöntekijöiden koulutukseen aloituspaikkoja oli 30. Hakijoita sosiaalityön opintoihin oli vuoden 2023 yhteishaussa 4391, eli yhtä aloituspaikkaa kohden oli 15 hakijaa.

Yliopistojen yhteishaun lisäksi yliopistoilla on kiintiöitä ns. avoimen väylän opiskelijoille sekä erillisiä maisteriohjelmia muun korkeakoulututkinnon suorittaneille. Väyläopiskelijoiden kiintiöt vaihtelevat yliopistoittain seuraavasti: Helsingin yliopisto 1 paikka, Jyväskylän yliopisto 2 paikkaa, Tampereen yliopisto 5 paikkaa, Itä-Suomen yliopisto 10 paikkaa, Turun yliopisto 12 paikkaa, Kokkolan Chydenia 5 paikkaa (+30 korkeakoulututkinnon suorittaneille) ja Lapin yliopisto 15 paikkaa. Yhteensä paikkoja oli 50 (+30).

Nykyisten yliopiston aloituspaikkojen ja väyläkiintiöiden yhteenlaskettu määrä on niin pieni, että tutkinto-opiskelijaksi pääsee vain pieni osa hakijoista. Väyläopintojen kautta tutkintoopiskelijaksi päässeet ovat myös haluttua työvoimaa, sillä usein he valmistuvat nopeasti ja ovat jo käytännön kokemusta omaavia. Pohjalla heillä on usein sosionomin tutkinto, mikä lisää osaamista.

Muutos tulkinnassa syventää sosiaalihuollon henkilöstöpulaa entisestään

Valviran muuttuneessa tulkinnassa ”ammattiin opiskelevaksi henkilöksi” katsotaan sosiaalityöntekijän tutkintoa suorittava henkilö, joka on läsnä olevana opiskelijana siinä yliopistossa, johon hänellä on tutkinto-oikeus. Tämä tulkinta pudottaa ison joukon nyt sijaisena toimivia sosiaalityöntekijöitä pois sosiaalityön vahvuudesta ja hankaloittaa asiakastyön toteutumista merkittävästi.

Alueillamme tehdyn kartoituksen perusteella tiukennetun tulkinnan vuoksi kelpoisuuden menettäviä sosiaalihuollon työntekijöitä on tällä hetkellä noin 55. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella näistä henkilöistä työskentelee 14, Vantaa-Keravan hyvinvointialueella 10, Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella 13, Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella 4, Helsingin kaupungilla 12 ja Pirkanmaan hyvinvointialueella 2-4 henkilöä.

Organisaatiot ovat sitoutuneet kehittämään tehtävärakenteita aiempaa monipuolisemmaksi. Käytännössä monet tehtävät ovat kuitenkin lainsäädännön perusteella sellaisia, joita voi tehdä ainoastaan kelpoisuusehdot täyttävä sosiaalityöntekijä.

Tulkinta sijaisen korkeintaan yhden vuoden työjaksosta on ongelmallinen

Tulkinta siitä, että sijaisena voisi toimia organisaatiossa yhtäjaksoisesti korkeintaan yhden vuoden ajan, on monitulkintainen ja ei sovellu hyvinvointialueiden palvelutuotannon rakenteisiin. Ohje ei sisällä kannanottoa siitä, tulisiko organisaatioksi tulkita koko hyvinvointialue, vai esimerkiksi yksittäinen palvelualue tai palvelulinja.

Uuden työntekijän perehtyminen ja omiin asiakkaisiin tutustuminen on useita kuukausia kestävä prosessi. Jos avoimeen tehtävään ei saada kelpoista sosiaalityöntekijää eikä tehtävässä toimineen sijaisen sopimusta voida uusia, vaarannetaan asiakassuhteen jatkuvuus ja aiheutetaan haittaa asiakkaalle.

Valvontaviranomaisten ristiriitaiset ohjeistukset asiassa hämmentävät

Valvontaviranomaiset ovat itsekin tulkinneet ohjetta keskenään erilaisin tavoin. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antanut päätöksen Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tekemästä sosiaalityöntekijän sijaisuuden hoitoa koskevasta kantelusta (ESAVI/15530/2020).

Päätöksessä on todettu asiasta seuraavaa:

”Vaikka laki tilapäisen sosiaalityöntekijän toiminnan kestosta sosiaalityöntekijän ammatissa on yksiselitteinen, aluehallintovirasto toteaa, että tällä hetkellä on epäselvää lain tulkinta tilanteessa, jossa kelpoista sosiaalityöntekijää ei ole onnistuttu rekrytoimaan yrityksistä huolimatta, ja tehtävää aiemmin hoitaneella tilapäisellä sosiaalityöntekijällä on valmius jatkaa tehtävässään. [–] Tällaisessa tilanteessa tilapäisen sosiaalityöntekijän jatkaminen tehtävässä voi olla käytettävissä olevista vaihtoehdoista eniten lasten edun mukainen ratkaisu, kun rekrytointi on suoritettu avoimesti. Aluehallintovirasto korostaa, että tilapäisen sosiaalityöntekijän ohjaaminen tulee tosiasiallisesti tapahtua siten, että kelpoinen, tilapäisen sosiaalityöntekijän nimetty ohjaaja osallistuu läsnä olevana arviointeihin asiakasprosessin kaikissa vaiheissa.”

Allekirjoittaneet:

Mari Ahlström 
palvelualuejohtaja
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

Hanna Kaunisto
sosiaalityön johtaja
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue

Hanna Mikkonen
toimialajohtaja
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

Titta Pelttari
palvelulinjajohtaja
Pirkanmaan hyvinvointialue

Suvi Salin
vs. palvelujohtaja
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue

Maarit Sulavuori
perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja
Helsingin kaupunki

Kati Villgren
palvelulinjajohtaja
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue