Kaltevilta yhdyspinnoilta vaikuttavaan yhteistyöhön
Hyvinvointialueuudistuksen ensimmäinen vuosi on takana ja voimme iloita siitä, että olemme selviytyneet. Johtamis- ja tukirakenteet on luotu, strategia on tarkentunut ja toimintakäytänteet vakiintuneet ainakin osittain. Katseen voi nyt nostaa korkeammalle ja nähdä kauemmas, hyvinvointityön yhdyspinnoille.
Yhteistyö soten ja sivistyksen sekä järjestöjen ja seurakuntien kanssa oli ennen muutosta melko sujuvaa ja tapahtui tutuissa rakenteissa. Kunnissa oli toimivat yhteistyöryhmät ja ammattilaiset tunsivat toisensa ja perustehtävänsä. Soten irtautuminen kunnista saattoi lisätä vaikeuskerrointa, mutta käsiä ei silti voi nostaa pystyyn, vaan on etsittävä keinot päästä jälleen vuoropuheluun. Yhteinen tehtävä on edelleen olemassa: lasten, nuorten, perheiden, työikäisten ja ikääntyneiden hyvinvointi. Jaamme myös huolet alueemme asukkaista, syrjäytymisen seurauksista ja kustannuksista, jotka tulevat kaikkien maksettaviksi sekä euroina että inhimillisenä kärsimyksenä. Tiiviit verkostot ovat turva myös kriisitilanteissa ja erityisen ilkeiden ongelmien ratkaisemisessa.
Yhdyspintatyön uudelleen muokkautuminen vaatii jaettua tahtotilaa ja halua osallistua systeemisen muutoksen aikaansaamiseen. Kuluvana syksynä olen saanut tutustua ITLAn tarjoaman koulutuksen kautta yhteisövaikuttavuuden (Collective Impact, ks. mm. www.itla.fi(siirryt toiseen palveluun)) viitekehykseen. Yhteisövaikuttavuuden käsitteiden ja jäsennyksen kautta on mahdollisuus vahvistaa yhteisen tavoitteen saavuttamiseen tarvittavia toimia myös yhdyspintatyössä.
Yksinkertaistaen yhteisövaikuttavuuden viitekehys perustuu viiteen periaatteeseen: yhteinen tavoite, yhteiset mittarit, toisiaan vahvistavat toiminnot, jatkuva vuoropuhelu ja taustatukiorganisaatio (esim. tutkimuslaitos). Näiden periaatteiden toteutuminen saa aikaan vaikuttavuutta ja vahvistaa jokaista toimijaa omassa perustehtävässään. Kun pääsemme sopimaan yhteisen työmme periaatteista, kevennämme kaikkien osapuolten taakkaa ja pystymme tuottamaan asukkaillemme hyviä ja tehokkaampia palveluja.
Olisiko tämä vuosi 2024 yhdyspintojen ja yhteistyön tai jopa yhteisövaikuttavuuden vuosi?
Hanna Kaunisto, sosiaalityön johtaja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella.
Koulutukseltani olen sosiaalipsykologi, sosiaalityöntekijä, ammatillinen opettaja ja työnohjaaja. Työkokemusta olen kartuttanut eri sosiaalihuollon osa-alueilta kolmella vuosikymmenellä. Viimeiset n. 20 vuotta olen johtanut ja kehittänyt enimmäkseen lasten, nuorten ja perheiden palveluja mm. Vantaalla, Helsingissä ja Sipoossa. Nykyisessä tehtävässä toimintakenttäni on koko sosiaalihuolto ja siinä kaikki alueen palvelut, joiden integraatiota professiojohtajana haluan edistää.