Siirry sisältöön
HyVä-digi Hae sivustolta

Lasten asioista sopiminen eron yhteydessä

Kun vanhemmat eroavat, heidän täytyy päättää alaikäisten lastensa asioista. Ratkaistavaksi tulevat muun muassa kysymykset siitä,

Vanhemmat voivat sopia lastensa asioista keskenään. Halutessaan he voivat laatia lastenvalvojan vahvistaman sopimuksen perheoikeudellisessa yksikössä.

Vanhemmat voivat sopia lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta lastenvalvojan vastaanotolla. Sopimuksen lähtökohtana on lapsen etu. Lastenvalvoja vahvistaa vanhempien välisen sopimuksen, jos se on lapsen edun mukainen.

Kun lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta sovitaan, on otettava huomioon

Sopimus lapsen huollosta ja asumisesta on aina voimassa toistaiseksi. Sen sijaan sopimus tapaamisoikeudesta voidaan porrastaa erilaiseksi eri ikäkausille tai se voi olla määräaikainen. Ennen sopimuksen vahvistamista lapsen toivomukset ja mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon, jos se on lapsen ikään ja kehitystasoon nähden mahdollista. Lapsen mielipiteen selvittäminen on ensisijaisesti vanhempien vastuulla.

Lapsen huollolla tarkoitetaan lapsen asioiden hoitoa ja huolenpitoa lapsesta tämän yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Lapsen huoltajia ovat hänen vanhempansa tai henkilöt, joille lapsen huolto on uskottu. Lapsen tapaamisoikeus ja vanhemman elatusvelvollisuus ovat voimassa huoltomuodosta riippumatta.

Huoltajan tehtävänä on:

  • turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi
  • turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä
  • vaalia myös muita lapselle tärkeitä ihmissuhteita
  • turvata hyvä hoito ja kasvatus
  • turvata lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito
  • pyrkiä tarjoamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö
  • turvata lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus
  • suojella lasta kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä
  • kasvattaa lasta siten, että hän saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä
  • tukea ja edistää lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen.

Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti.

Huoltaja päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, koulutuksesta, varhaiskasvatuksesta, asuinpaikasta, harrastuksista, nimestä, uskontokuntaan kuulumisesta, terveydenhuollosta, sosiaalipalveluista sekä passin hakemisesta.

Huoltajalla on oikeus saada tietoa lasta koskevista asioista eri viranomaisilta. Huoltaja edustaa lasta häntä koskevissa asioissa. Lisäksi huoltaja toimii lapsen edunvalvojana hoitaen lapsen taloudellisia asioita.

Huoltajan on pyrittävä toimimaan päätöksenteossaan lapsen parhaaksi. Huoltajan on keskusteltava lapsen kanssa ennen päätöksentekoa ja otettava huomioon lapsen mielipide ja toivomukset. Huoltajan on kerrottava lapselle häntä koskevista päätöksistä ja muista lapsen elämään vaikuttavista asioista lapsen ikä ja kehitystaso huomioiden.

Yhteishuolto tarkoittaa, että huoltajat huolehtivat yhdessä kaikista edellä mainituista asioista. Käytännössä tämä tarkoittaa vanhempien välistä yhteistoimintaa ja yhteistä päätöksentekoa lapsen asioissa. Lähtökohtana on, että vanhemmat jatkavat yhdessä lapsen huoltajina myös eron jälkeen.

Yksinhuolto tarkoittaa, että lapsella on vain yksi huoltaja. Yksinhuoltaja voi tehdä lasta koskevat päätökset yksin ja viranomaiset antavat lasta koskevat tiedot lähtökohtaisesti vain huoltajalle. Lastenvalvojan vahvistama sopimus yksinhuollosta edellyttää molempien vanhempien suostumusta. Käräjäoikeuden tuomari voi päättää yksinhuollosta ilman toisen vanhemman suostumusta.

Huoltajat voivat sopia lapsen huoltoon liittyvien tehtävien jakamisesta, jos tehtävien jakamiseen on erityinen syy ja lapsen etu sitä edellyttää. Tehtävänjakosopimus voi koskea päätöksentekoa esimerkiksi terveyden- tai sairaanhoidosta, varhaiskasvatuspaikasta tai koulusta. Tehtävät voidaan jakaa esimerkiksi niin, että toinen huoltaja päättää yksin terveyden- ja sairaanhoidosta ja muista asioista huoltajat päättävät yhdessä.

Vanhemmalle tai muulle henkilölle, joka ei ole huoltaja, voidaan vanhempien välisellä sopimuksella vahvistaa oikeus saada lasta koskevia salassa pidettäviä tietoja viranomaisilta ja yksityisiltä palveluntuottajilta. Oikeus tietoihin voi koskea joko kaikkia asioita tai sopimuksessa määrättyjä asioita.

Oheishuoltaja on henkilö, joka on vanhemman tai vanhempien ohella lapsen huoltaja. Oheishuoltajalla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin vanhemmalla, joka on lapsen huoltaja. Oheishuoltajalla ei kuitenkaan ole elatusvelvollisuutta lasta kohtaan. Oheishuollosta sovittaessa oheishuoltajaksi ryhtyvä henkilö on molempien vanhempien lisäksi sopijapuoli. Oheishuoltaja on tasavertainen sopijaosapuoli vanhempien kanssa, kun päätetään lapsen asioista.

vanhemman luona tai vuorotellen kummankin vanhemman luona (vuoroasuminen). On tärkeää arvioida, kuinka lapsen asuminen ja arki järjestyvät käytännössä parhaiten.

Lapsen vanhemman on ilmoitettava toiselle vanhemmalle aikomuksestaan muuttaa asuinpaikkaansa, jos muutolla olisi vaikutusta lapsen huollon tai tapaamisoikeuden toteutumiseen. Jos lapsen huolto on uskottu muulle henkilölle kuin vanhemmalle, hänen on samoin edellytyksin tehtävä ilmoitus vanhemmille ja vanhempien on tehtävä ilmoitus hänelle. Ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin ja, jos mahdollista, vähintään kolme kuukautta ennen aiottua muuttoa.

Vuoroasumisella tarkoitetaan järjestelyä, jossa lapsi asuu vähintään 40 prosenttia kummankin vanhemman luona. Myös vuoroasumistilanteessa lapsella voi kuitenkin olla vain yksi virallinen asuinpaikka, jonka mukaan esimerkiksi koulupaikka ja koulukuljetukset järjestetään. Lapsen ikä, kehitystaso, erityistarpeet sekä vanhempien asuinpaikkojen välinen etäisyys tulee ottaa huomioon, kun sovitaan vuoroasumisesta.

Lisäksi olennaista on vanhempien kyky toimia lapsen edun mukaisessa yhteistyössä toisen vanhemman kanssa. Sopimukseen voidaan kirjata vuoroasumisen tarkemmat ehdot. Vuoroasumista ei suositella alle 3-vuotiaille lapsille.

läheinen suhde vanhempaan, jonka luona hän ei asu. Lapsen tapaamisoikeuden ja muun yhteydenpidon turvaaminen molempiin vanhempiin on kummankin vanhemman vastuulla ja vanhempien on edistettävä niiden toteutumista. Lapsen oikeus tavata vanhempaansa ei ole sidoksissa siihen, onko vanhempi lapsen huoltaja vai ei.

On tärkeää huolehtia siitä, että lapsen ja vanhemman välinen suhde jatkuu vanhempien erosta huolimatta. Tapaamisjärjestelyjen onnistumiseen vaikuttaa vanhempien joustavuus, kyky sovitella ja ottaa huomioon molempien vanhempien toiveita. Tapaamissopimus voidaan muotoilla sisällöllisesti melko vapaasti ja se voidaan tehdä myös määräajaksi.

Vanhemmat ovat yhdessä vastuussa lapsensa elatuksesta ja he voivat keskenään sopia miten hoitavat lapsensa elatuksen. Vanhemmat voivat halutessaan laatia elatussopimuksen, jonka lastenvalvoja vahvistaa. Lapselle voidaan lapsen elatuksesta annetun lain mukaan vahvistaa suoritettavaksi elatusapua, jos lapsi ei asu pysyvästi vanhempansa luona eikä vanhempi muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta. Elatusapu tarkistetaan vuosittain elinkustannusindeksillä, jonka selvittäminen on vanhempien vastuulla.

Vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta elatuskykynsä mukaan. Lisäksi lapsen elatuksen määrään vaikuttaa lapsen elatuksen tarve. Vanhempien elatuskykyä arvioitaessa huomioidaan heidän työkykynsä ja mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön, käytettävissä olevien varojen määrän sekä muu elatusvastuu. Elatusavun määrästä ei ole lakitasoisia säädöksiä.

Oikeusministeriön ohjetta lapsen elatuksesta sekä ohjeeseen perustuvaa elatuslaskelmaa voidaan käyttää apuna, kun arvioidaan elatusavun määrää. Mikäli vanhemmat haluavat käyttää elatuslaskelmaa elatusapuun liittyvissä neuvotteluissa, tulee molempien vanhempien täyttää Itä-Uudenmaan perheoikeudellisen yksikön Elatuskykyselvitys -lomake ja ottaa siinä mainitut tositteet mukaan lastenvalvojan vastaanotolle. Lastenvalvojalla on velvollisuus tarkistaa vanhempien talouteen liittyvät tiedot, mikäli arvioidaan, onko perheellä oikeutta Kelan maksamaan elatustukeen.

Vuoroasumistilanteessa Oikeusministeriön ohjetta lapsen elatuksesta voidaan noudattaa vain soveltuvin osin. Vuoroasumistilanteessa vanhemmat voivat jakaa lapsen kuluja haluamallaan tavalla vanhempien elatuskyvyn mukaan. Jos vanhemmilla on hyvin erilainen elatuskyky, voi se vanhempi, jolla on suurempi elatuskyky, suorittaa lapselle elatusapua, vaikka kumpikin vanhempi vuorollaan huolehtisi lapsen jokapäiväisestä elatuksesta yhtä laajasti. Mikäli vanhempien yhteenlaskettu elatuskyky riittää kattamaan lapsen elatuksen tarpeen, ei synny oikeutta Kelan maksamaan elatustukeen.

Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun päätöksen tai sopimuksen täytäntöönpanoa voidaan vaatia käräjäoikeudelta, mikäli jompikumpi osapuoli ei noudata päätöstä tai sopimusta. Käräjäoikeudessa asia lähetetään pääsääntöisesti ensin täytäntöönpanosovittelun, jonka tarkoituksena on edistää vanhempien yhteistoimintaa lapsen hyvinvoinnin toteuttamiseksi sekä saada vanhemmat noudattamaan sopimusta tai päätöstä.

Tilanteisiin, joissa lapsesta erossa asuva vanhempi ei sopimuksesta tai päätöksestä huolimatta halua tavata lasta, ei voi puuttua oikeudellisin keinoin. Näissä tilanteissa tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa ei voida pitää lapsen edun mukaisena. Mikäli 12 vuotta täyttänyt lapsi vastustaa täytäntöönpanoa, niin käräjäoikeus ei siihen ryhdy. Lisätietoja lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanomenettelystä saa lastenvalvojilta ja käräjäoikeudelta.

Jos elatusvelvollinen laiminlyö vahvistettuun sopimukseen tai käräjäoikeuden päätökseen perustuvan elatusavun maksamisen, lapsen kanssa asuva vanhempi voi hakea elatustukea Kelasta. Kela perii maksetun elatustuen elatusvelvolliselta. Jos elatusvelvollinen ei pysty maksamaan elatusapuvelkaa, hän voi neuvotella Kelan kanssa maksusuunnitelman laatimisesta tai hakea tilapäistä maksuvapautusta Kelasta. Mikäli elatusvelvollisen maksuvaikeudet pitkittyvät, hän voi ottaa yhteyttä lastenvalvojaan sen selvittämiseksi, voidaanko vahvistetun elatusavun määrää muuttaa.

Hyödyllisiä linkkejä