Opiskelijoille

Opiskelijat voivat olla suoraan yhteydessä hyvinvointialueen palveluyksiköihin. Yllä olevasta Hakemistosta löydät yhteystiedot.

Kaikki Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen terveyskeskukset kuuluvat Helsingin yliopiston opetusterveyskeskuksiin. Jokaiselta asemalta löytyy koulutettuja ohjaajia. Alueen terveyskeskukset tarjoavat lääketieteen kandidaateille eri mittaisia harjoittelujaksoja. Kandidaattien harjoittelut sijoittuvat syksystä kevääseen. Helsingin yliopisto vastaa paikkajaosta. Muualla opiskelevat lääketieteen kandidaatit ovat myös lämpimästi tervetulleita terveyskeskuksiimme. Paikkatilannetta kannattaa tiedustella hyvissä ajoin alueen koulutusylilääkäriltä Annika Franzénilta (annika.franzen@itauusimaa.fi).

Hyvinvointialueella otetaan käyttöön ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan harjoittelupaikkavarausjärjestelmä Jobiili 1.1.2024 alkaen. Tämän jälkeen yksiköiden yhteystiedot ja yhteyshenkilöt löytyvät Jobiilista.

Hyvinvointialueella otetaan käyttöön ammatillisten oppilaitosten harjoittelupaikkavarausjärjestelmä Tiitus Harkka 1.1.2024 alkaen. Tämän jälkeen yksiköiden yhteystiedot ja yhteyshenkilöt löytyvät Tiituksesta.

Oppisopimuskoulutus on erinomainen mahdollisuus kouluttautua ammattiin työn ohessa. Se on joustava, yksilöllinen ja käytännön läheinen tapa opiskella uuteen ammattiin. Koulutamme oppisopimuksella lähihoitajia ja hoiva-avustajia. Voit olla alan opiskelija, mutta sinulla ei välttämättä tarvitse olla aiempaa alan koulutusta tai työkokemusta. Oppisopimuskoulutuksella voit opiskella ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai tutkinnon osia. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle oppisopimukseen voit hakeutua avoimen hakumenettelyn kautta tai sopimalla oppisopimuksesta suoraan palveluyksikön esihenkilön kanssa. Yllä olevasta Palveluhakemistosta löydät palveluyksiköiden yhteystiedot.

Oppisopimuskoulutuksessa oppiminen tapahtuu pääosin työpaikalla työtehtävissä, mutta koulutuksen järjestäjä (oppilaitos) vastaa tavoitteellisen ja ohjatun tietopuolisen koulutuksen järjestämisestä. Tietopuolisten opintojen määrästä ja sisällöstä sovitaan henkilökohtaisessa opiskeluohjelmassa. Oppisopimuksen ajalle sinulle tehdään määräaikainen työsopimus.

Jotta voit hakeutua meille oppisopimuskoulutukseen, sinun tulee olla vähintään 15 vuotta täyttänyt ja suorittanut peruskoulun. Oppisopimusopiskelijalta edellytetään alalle soveltuvuutta sekä kiinnostusta asiakkaiden päivittäisen hyvinvoinnin tukemiseen. Toivomme sinulta hyviä tiimityöskentely- ja vuorovaikutustaitoja. Oppisopimuksen kesto on yksilöllinen ja riippuu suoritettavasta tutkinnosta. Oppisopimuksessa sinulle maksetaan työssäolopäiviltä vähintään virka- ja työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Palkka nousee tehtävien vaativuuden ja osaamisen lisääntyessä. Työtunteja on vähintään 25 h/vko.

Tarjoamme sinulle monipuolisen oppimisympäristön työyksikössä sekä osaavat ja ammattitaitoiset työpaikkaohjaajat ja perehdyttäjät. Jokaiselle opiskelijalle nimetään vastuullisen kouluttaja, joka vastaa käytännössä opiskelijan työssä oppimisen ohjauksesta ja kouluttamisesta työtehtäviin. Opiskelijan työtehtävät vastaavat tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia. Koulutuksen päättyessä saat todistuksen, joka sisältää arvion työssä oppimisestasi.

Oppisopimuskoulutuksessa velvollisuutesi on suorittaa annetut tehtävät työnantajan johdon ja valvonnan alaisena noudattaen työpaikan sääntöjä ja määräyksiä sekä olet velvollinen osallistumaan säännöllisesti tietopuoliseen koulutukseen oppilaitoksessa.

Etsitkö TET-harjoittelupaikkaa? Voit olla yhteydessä suoraan siihen yksikköön, jossa haluaisit TET-harjoittelun suorittaa tai voit laittaa sähköpostia osoitteeseen rekry@itauusimaa.fi.

Kerro viestissäsi

• Millaista TET-paikkaa etsit?
• Milloin harjoittelusi on?
• Millä paikkakunnalla haluat TET-jaksosi tehdä?

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen viestintä nojaa organisaation yhteisiin arvoihin, jotka ovat yhdenvertaisuus, ihmislähtöisyys, osallisuus, rohkeus ja vastuullisuus. Lisäksi viestinnän tulee olla luotettavaa, tasapuolista ja ymmärrettävää. Postaa ja keskustele somessa vastuullisesti ja puhu ihmisenä ihmiselle. Muista vaitiolovelvollisuus.

Huomioithan myös, ettei @itauusimaa.fi-osoitteita (tai organisaation väliaikaisia osoitteita) saa käyttää somealustoille kirjautumiseen tai niiden avaamiseen. Tarkempia ohjeita somessa tekemiseen ja yleisesti viestintään liittyen voit tiedustella viestinta@itauusimaa.fi.

Opiskelijan somevinkit – luomme myös somessa #turvaajahyvinvointia

Opiskelijanamme saat toimia ja näkyä somessa. Voit kertoa somessa organisaatiostamme ja omasta harjoittelupaikastasi hyvässä hengessä, työyhteisöä ja omaa ammattiryhmääsi kunnioittaen.

Henkilökohtaisille tileille somettaminen tapahtuu lähtökohtaisesti työajan ulkopuolella. Työpaikalla somea voi käyttää esimerkiksi tauoilla, omilla laitteilla.

Asiakkaiden tietosuojaan tulee kiinnittää erityistä huomiota, ja normaalit työhön liittyvät salassapitosäännöt pätevät myös verkossa. Älä julkaise asiakkaiden kuvia tai muita henkilötietoja omalla sosiaalisen median tililläsi.

Asiakkaisiin tai potilaisiin liittyvistä asioista ei pidä missään tilanteessa keskustella sosiaalisen median palveluissa − ei asiakkaiden itsensä, kollegojen tai muiden henkilöiden kesken. Asiakas- ja potilasasioista ei voi keskustella myöskään suljetuissa ryhmissä. Älä kerro asiakas- tai potilastilanteista somessa myöskään yleisellä tasolla, sillä kyseinen asiakas/potilas tai hänen läheisensä voi tunnistaa niistä itsensä.

Henkilöstöllä on työnantajaansa kohtaan yleinen lojaliteettivelvoite. Sen mukaan työntekijä/opiskelija ei saa edes vapaa-ajallaan tapahtuvassa viestinnässä aiheuttaa haittaa työnantajalle. Huomioi, että sinut voidaan tunnistaa myös kirjoittaessasi nimimerkillä. Vaikka toimit yksityishenkilönä, sinut voidaan tunnistaa hyvinvointialueen työntekijäksi ja julkaisujasi arvioida tätä kautta.

Opiskelijana saatat saada kaveri- tai seuraamispyyntöjä asiakkailta tai potilailta. Harkitse tarkoin, onko sinun järkevää näitä hyväksyä.

Jos törmäät somessa omaa harjoittelupaikkaasi tai työnantajaasi koskevaan epäasialliseen tai laajamittaiseen negatiiviseen kirjoitteluun, kerro asiasta esihenkilöllesi. Voit oikaista virheellistä tietoa somessa. Oikaise virhe tai anna asiallista palautetta. Harkitse ennen kommentointia, kaikkeen ei kannata lähteä mukaan.

Kuvaaminen

Harjoittelupaikalla kuvatessa on huomioitava potilas- ja asiakasturvallisuus sekä työyhteisön muut henkilöt. Harjoittelupaikalta ei voi ottaa kuvaa julkaistavaksi somessa ilman, että kuvassa näkyvät muut henkilöt ovat antaneet luvan kuvan julkaisuun. Työkavereiden kesken kuvan julkaisuun riittää suullinen lupa. Tässä tapauksessa tulee huomioida, että kuvaa käytetään vain ko. somepostaukseen, eikä muihin tarkoituksiin.

Kuvia ottaessa tulee huomioida, ettei taustalla näy mitään potilas- ja asiakastietoja sisältävää materiaalia tai muuta ei-julkista materiaalia, huomioi mm. näytöt, paperit, heijastukset ikkunoista sekä muut taustalla näkyvät elementit. Kuvauslupa on myös jossain tapauksissa tarpeen ja siihen löytyy Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen Intrasta valmis pohja.

Julkisissa tiloissa ei tarvita lupaa kuvaamiseen. Julkisia tiloja ovat esimerkiksi aulat, odotustilat ja kahvilat. On kuitenkin suositeltavaa, että julkisessakin tilassa kuvatessa kysyy luvan kuvaamiseen ja erityisesti kuvan julkaisuun, mikäli kuvassa näkyy tunnistettavasti muita henkilöitä. Sen sijaan esimerkiksi potilashuoneet, työhuoneet ja henkilökunnan tilat ovat yksityisyyden suojan piirissä. Opiskelijana älä kuvaa asiakkaita toimipisteidemme julkisissakaan tiloissa yksityiselle tilillesi.

Opiskelijana voit kohdata tilanteita, joissa asiakas haluaa ottaa sinusta kuvan ja julkaista sen omalla sosiaalisen median tilillään. Julkaisupyyntöön ei tarvitse suostua. Halutessasi voit toki antaa luvan kuvan julkaisuun. Sitä ennen on kuitenkin hyvä varmistua siitä, minkä tyylisen postauksen asiakas on aikeissa julkaista.

1. Tietosuojan merkitys: Sosiaali- ja terveysalalla käsitellään arkaluonteisia henkilötietoja, kuten potilaiden terveystietoja ja henkilökohtaisia tietoja. Tietosuojan tarkoitus on suojata näitä tietoja väärinkäytöltä ja varmistaa, että henkilötietoja käsitellään lainmukaisesti, turvallisesti ja eettisesti oikein.
2. Lainsäädäntö: Tietosuojaa säätelevät lait, kuten EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) ja kansalliset lait. GDPR asettaa vaatimuksia henkilötietojen käsittelylle, mukaan lukien tietojen keräämisen, säilyttämisen, käytön ja siirron.
3. Potilaan ja asiakkaan oikeudet: Potilailla ja/tai asiakkailla on oikeus tietää, mitä tietoja heistä kerätään ja miten näitä tietoja käytetään. Heillä on myös oikeus pyytää tietojensa korjaamista ja joissakin tapauksissa poistamista.
4. Tietojen käyttö ja luottamuksellisuus: Terveys- ja sosiaalialan ammattilaiset ovat velvollisia käyttämään potilas-/ asiakastietoja vain tarvittavissa ja asianmukaisissa tarkoituksissa, kuten hoidon suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tietojen luottamuksellisuus on ehdoton. Opiskelijat allekirjoittavat salassapitositoumuksen, kun aloittavat ja tämä sitoo myös harjoittelun päätyttyä.
5. Tietoturva: Organisaatioiden on varmistettava, että henkilötiedot ovat turvassa ja suojattu luvattomalta pääsyltä. Tämä kattaa fyysisen suojauksen (esim. lukitut kaapit) ja digitaalisen suojauksen (esim. salasanat, palomuurit).
6. Tietosuojavastaava: Monet organisaatiot nimeävät tietosuojavastaavia valvomaan tietojen käsittelyä ja varmistamaan lainmukaisuuden. Tietosuojaavastaava on nimettävä, jos laajamittaisesti käsittelee arkaluontoisia tietoja, seuraa ihmisiä laajamittaisesti, säännöllisesti ja järjestelmällisesti tai jos organisaatio on julkishallinnon toimija (pois lukien tuomioistuimet). Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella on myös oma tietosuojaryhmä, jonka vetäjänä toimii tietosuojavastaava.
7. Työntekijöiden koulutus: Työntekijöiden koulutus tietosuojakäytännöistä on olennaista. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella henkilöstön on suoritettava hyväksytysti tietosuojakoulutus, kun työsuhde/-harjoittelu alkaa. Tämän jälkeen koulutus on suoritettava vuosittain.
8. Tietosuoja-/tietoturvaloukkaukset: Tietosuojaloukkauksista on ilmoitettava viipymättä tietosuojavastaavalle. Näistä on ilmoitettava matalalla kynnyksellä, Kyse voi olla sähköpostista, mikä meni vahingossa väärin tai tulostettu asiakirja, mikä oli jäänyt tulostimeen. Tietosuojavastaava on ilmoituksen saatuaan tehtävä Tietosuojavaltuutetun toimistolle virallinen tietosuoja-/tietoturvaloukkausilmoitus 72 h sisällä siitä, kun asia on tullut tietoon. Organisaatiotasolla tietosuojavastaava ohjeistaa jatkotoimenpiteistä.
9. Rikkomukset ja seuraamukset: Tietosuojaloukkaukset, kuten tietovuodot tai luvaton tietojen käyttö, voivat johtaa vakaviin seuraamuksiin, mukaan lukien sakot ja oikeudelliset toimenpiteet. Valvonta hyvinvointialueella tehdään säännöllisillä henkilöstön satunnaislokitietotarkastuksilla. Teemme kaikkemme turvatakseen potilaiden ja asiakkaiden henkilötietoja ja yksityisyyttä.
10. Lisää tietosuojasta:
    Itä-Uudenmaan hyvinvointialue – Tietosuoja(avautuu uuteen ikkunaan)
    Tietosuoja-asetus (GDPR 2016/679)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
    Tietosuojalaki (Finlex)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Asiakas- ja potilasturvallisuudella tarkoitetaan kaikkia niitä sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivien henkilöiden ja organisaatioiden periaatteita sekä toimintoja, joilla sekä palveluiden että hoidon turvallisuus varmistetaan ja joilla suojataan asiakkaan/potilaan vahingoittuminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tulee olla asiakaskeskeistä, laadukasta, turvallista sekä asianmukaisesti toteutettua. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluiden tilojen, laitteiden, tietojärjestelmien, tarvikkeiden sekä lääkkeiden tulee olla sekä asianmukaiset että turvalliset ja tiedonkulun tulee toteutua laadukkaasti ja oikea-aikaisesti.

Turvallisuutta edistävät toimet ulottuvat kaikkialle sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä ja niiden tulee perustua näyttöön. Nämä toimet ehkäisevät järjestelmään liittyviä virheitä ja mahdollistavat ammattilaisten tekemän laadukkaan työn. Henkilön saamien palveluiden ja hoidon tulee edistää hänen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia aiheuttaen mahdollisimman vähän haittaa. Osa turvallisuutta on myös se, että hoito ja palvelut ovat oikea-aikaisia ja että liiallista ja/tai vaikuttamatonta hoitoa vältetään.

Kansallisella tasolla Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) yhteensovittaa asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittämistä, suunnittelua, seurantaa ja arviointia hyvinvointialueilla. Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen toimintaa ohjaa, seuraa ja arvioi sosiaali- ja terveysministeriö.

Avoin asiakas- ja potilasturvallisuuskulttuuri

Asiakas- ja potilasturvallisuuskulttuuri muodostuu asiakkaiden ja potilaiden palvelua sekä hoitoa edistävistä suunnitelmallisista ja järjestelmällisistä toimintavoista, niitä tukevasta johtamisesta sekä yhteisistä arvoista ja asenteista. Tämä järjestelmällinen toimintatapa sisältää riskien arvioinnin, ehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet sekä toiminnan jatkuvan kehittämisen. Asiakas- ja potilasturvallisuuskulttuurin keskiössä on ymmärtää asiakas- ja potilasturvallisuuden rakentuvan monista toisissaan kytköksissä olevista tekijöistä ja toimijoista eikä ainoastaan yksittäisen työntekijän toiminnasta. Asiakas- ja potilasturvallisuuskulttuuri on siis monialaista yhteistyötä.

Kansallinen strategia

Sosiaali- ja terveysministeriön Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian sekä toimeenpanosuunnitelman 2022–2026(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) tavoitteena on edistää osallisuuden, turvallisuutta vahvistavien toimien ja turvallisuuskulttuurin johtamisen toteutumista Suomessa. Kansallisen asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian visio on Suomi asiakas- ja potilasturvallisuuden mallimaa 2026 – vältämme vältettävissä olevan haitan. Vision toteutumisen mahdollistamiseksi on asetettu neljä strategista kärkeä: yhdessä asiakkaiden ja potilaiden kanssa, hyvinvoivat ja osaavat ammattilaiset, turvallisuus ensin kaikissa organisaatioissa sekä parannamme olemassa olevaa.

Strategiaan on liitetty Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian toimenpideohjelma palvelunjärjestäjille ja -tuottajille 2022–2026(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun), joka antaa konkreettisia tehtäviä asiakas- ja potilasturvallisuuden edistämiselle. Vuonna 2023 on julkaistu itsearviointityökalu(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun), jonka avulla palvelunjärjestäjien ja -tuottajien on mahdollista tunnistaa niin vahvuuksiaan kuin kehittämistarpeitaankin.

Itä-Uudenmaan hyvinvointialue on sitoutunut toteuttamaan STM:n asiakas- ja potilasturvallisuusstrategiaa ja tätä tehtävää alueella ohjaa asiakas- ja potilasturvallisuuden ohjausryhmä kokoontuessaan 6 kertaa vuodessa. Asiakas- ja potilasturvallisuuden kokonaisvastuu on Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen johdolla. Johdon ja esihenkilöiden toiminnassa huomioidaan laadunhallinta sekä asiakas- ja potilasturvallisuusnäkökulma päätöksenteossa organisaation kaikilla tasoilla. Jokainen ammattihenkilö vastaa asiakas- ja potilasturvallisuuden huomioimisesta omassa työssään.

Perehdytys

Henkilöstön asiakas- ja potilasturvallisuusosaaminen ja sen kehittäminen on osa kokonaisvaltaista asiakas- ja potilasturvallisuuden edistämistä, ei siitä irrallinen osa. Laatua sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta voidaan parantaa vain, jos toimintayksikön henkilökunnalla on tehtäviensä vaatimat tiedot, taidot ja osaaminen. Tämä varmistetaan muun muassa riittävällä perehdytyksellä, joka koskee niin uusia työntekijöitä, pitkältä tauolta palaavia työntekijöitä kuin opiskelijoita. Kaikki ovat oikeutettuja hyvään perehdytykseen. Hyvä perehdytys on oleellinen osa asiakas- ja potilasturvallisuutta sekä laatua ja ehkäisee tiedonpuutteista johtuvien vaaratapahtumien syntymistä.

Rokotussuoja harjoittelussa

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen yksiköissä käytännön harjoitteluihin osallistuvalla opiskelijalla on oltava tartuntatautilain 48 § mukaisesti joko rokotuksen tai sairastetun taudin antama suoja. Kyseisiä sairauksia ovat seuraavat:

• Tuhkarokko
• Vesirokko
• Kausi-influenssa
• Hinkuyskä (jos yksikössä hoidetaan alle 1-vuotiaita lapsia)
• Covid19 (vahva suositus)

Rokottamaton opiskelija voi vain erityisestä syystä toimia asiakas- ja potilastiloissa, joissa hoidetaan tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiita potilaita tai asiakkaita. Tällaisia tiloja ovat kaikki asiakas- ja potilastilat sekä sairaan- ja potilaskuljetus. Vaatimus koskee ko. tiloissa pääsääntöisesti tai toistuvasti työskenteleviä. Rokotukset ovat vapaaehtoisia.
Lisätietoa: Opiskelijoiden rokotukset – THL(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Tavanomaiset varotoimet

Ennen harjoittelujaksoa opiskelijan on tiedettävä tavanomaiset varotoimet ja harjoittelujakson aikana toteutettava niitä jokaisen potilaan ja asiakkaan hoidossa. Tavanomaiset varotoimet sisältävät mm. oikean käsihygienian, verivarotoimet, suojainten käytön ja eritetahradesinfektion.

Käsihygienia

Huomaathan, että käsien ihon on oltava kunnossa harjoittelujaksolle tultaessa. Opiskelijalla ei saa olla geeli- tai rakennekynsiä. Kynsien tulee olla lyhyet ja luonnolliset ja kaikki käsi- ja rannekorut poistetaan työvuoroon tultaessa.

Työasu

Harjoittelujaksolla käytetään yksikön osoittamaa työasua. Hyvään, henkilökohtaiseen hygieniaan kuuluu omasta puhtaudesta ja työasun siisteydestä huolehtiminen. Työasu on lyhythihainen ja se vaihdetaan päivittäin tai tarpeen mukaan puhtaaseen. Työasuun kuuluvat työpuku, sukat ja jalkineet. Jalkineina käytetään puhtaita, helposti puhdistettavia sisäkenkiä. Päähine tai huivi vaihdetaan päivittäin. Vilutakkeja, tikkiliivejä tai college-huppareita ei käytetä potilaan lähikosketuksessa. Pitkät hiukset pidetään kiinni.

Hei opis­ke­li­ja!

Olet ol­lut har­joit­te­lus­sa tai työs­sä op­pi­mas­sa meidän hyvinvointialueellamme ja haluaisimme tietää kokemuksistasi.

Seuraamme opetuksen ja ohjauksen laatua ja kehitämme palvelujemme laatua opiskelijapalautteiden pohjalta. Palautteesi on meille arvokasta, koska sen avul­la saam­me tie­toa asiois­ta, mit­kä toi­mi­vat hy­vin ja mis­sä asiois­sa on parannettavaa.

Opiskelijoilta kerätään palautetta opiskelijapalautekyselyllä harjoittelun lopussa. Pyydämme sinua vastaamaan kyselyyn harjoittelun viimeisinä päivinä, mielellään loppuarvioinnin jälkeen, koska kysely sisältää loppuarviointiin liittyviä kysymyksiä.

Opiskelijapalautteeseen vastaaminen on vapaaehtoista. Pa­lau­te an­ne­taan ni­met­tö­mä­nä ja vas­taa­mi­nen vie ai­kaa n. 10-20 mi­nuut­tia. Ky­sy­myk­sis­tä suu­rin osa on no­peas­ti vas­tat­ta­via mo­ni­va­lin­ta­ky­sy­myk­siä. Kyselyssämme on taustakysymyksiä liittyen opintoihisi ja harjoitteluyksikköön. Lisäksi pyydämme sinua arvioimaan harjoitteluyksikköäsi, ohjaustasi ja opettajasi toimintaa. Sähköisen kyselylomakkeen lisäksi palautetta voi antaa suullisesti suoraan harjoitteluyksikköösi.

Pa­lau­te­ky­se­ly­ssämme on hyödynnetty CLES-mit­ta­ria© (Saarikoski M. 2002) sekä Oppiminen harjoittelussa -mittaria© (Suikkala A. 2019).

Tahtotilamme on kehittää ohjauksen ja opetuksen laatua valtakunnallisen opiskelijoille suunnatun opiskelijaohjauksen laatukyselyn pohjalta.